Ikämiessarjan kehonrakentaja: "Ostan joka vuosi 10 prosenttia metsää lisää"

Rakennustyöt sujuvat voimamies, metsänomistaja Voitto Suosaarelta kevyesti. Kuva: Petteri Kivimäki

Jämsäläisen kuntosalin laajennuksen rakennustyömaalla häärää jäntevä ja lihaksikas mies.

"Tekemällä pysyy terveenä", huikkaa Voitto Suosaari, 50, kantaessaan rakennustarvikkeita.

"Tämä valmistuu torstaina."

Se, mikä torstai on kyseessä, ei ole vielä ihan selvillä. Työt etenevät kuitenkin vauhdilla, sillä niitä organisoi arkkitehti ja suunnittelija, joka tunnetaan jämäkkänä tyyppinä.

"No, minä itse", naurahtaa Suosaari.

Suosaari on kova laskemaan. Laskemalla puutavaraa syntyi aikoinaan kiinnostus metsäomistamiseenkin.

"Aloin rakentaa omaa liikerakennusta vuonna 2002 ja silloin mietin tulevia elämäni rakennuskohteita. Laskin, että tulen rakentamaan noin 5000 neliön verran erilaisia rakennuksia. Laskin paljonko puuta siihen tarvitsen."

Vuonna 2004 mies oli 37-vuotias ja teki suunnitelman.

"Ajattelin, että aktiivinen toimintaikäni on noin 80 vuotta ja ostan joka vuosi 10 hehtaaria metsää. Myöhemmin olen siirtynyt ajattelemaan, että joka vuosi laajennan 10 prosentilla. Näin 62-vuotiaana minulla pitäisi olla 1000 hehtaaria metsää."

Aikataulu on pitänyt. Mies ei halua puhua hehtaareista, mutta laskutaitoiset voivat itse laskea mittakaavan luvuista.

"Minusta matemaattiset pähkinät ovat olleet aina kiinnostavia."

Sijoituksena metsä on miehen mielestä turvallinen ja vakaa. Kun hehtaareja on enemmän, metsäomaisuuden arvo ei romahda kerralla.

"Olen kokeillut pörssiosakkeita. Niiden arvo voi yhdellä hetkellä olla 60 euroa ja seuraavana päivänä 5 euroa. Tykkään vakaammista asioista."

Metsää aktiivisesti ostava mies seuraa tarjontaa kiinnostuneena kaiken aikaa. Välillä tiloja tarjotaan hänelle suoraan. Metsätilojen ostamiseenkin hän on miettinyt laskukaavan.

"Voin ostaa yhdenkin hehtaarin metsätilan, jos se sijaitsee kilometrin päässä kotoa ja sadankin kilometrin päästä 100 hehtaarin tilan. Järkevästi hoidettavissa olevan metsän etäisyys on enintään 30 kilometriä. Silloin sinne voi lähteä päiväksi hommiin."

Suosaaren tilalla Längelmäen Ouninpohjassa syntynyt mies miettii metsän merkitystä itselleen.

"Meillähän ei koskaan ollut paljoa metsää. Oli muutama lehmä ja pienet pellot. Isä ja pappa tekivät kyllä aina pirusti töitä, mutta eivät koskaan halunneet laajentaa tilaa."

Voitto haluaa laajentaa – tuntuvasti.

"Metsän omistaminen on ylisukupolvista toimintaa. Poikani osoittavat jo kiinnostusta asiaan."

Se tuntuu miehestä hyvältä. Vanhin poika osallistuu jo aktiivisesti raivaushommiin.

"Minulla on kaksi moottorisahaa, kaksi raivaussahaa, traktorissa kärry ja kuormaaja mettäkäyttöön. Tuulenkaatoja voin hakea itse, mutta eniten käyttöä on raivaussahoilla."

Vaikka hyötyliikuntaa saa metsästä ja rakennustyömaalta, se ei Voitto Suosaarelle riitä. 50-vuotias Suosaari kilpailee klassisen kehonrakennuksen veteraanisarjassa SM- ja MM-tasolla. Hän on juuri osallistunut SM-karsintoihin sekä kisaa lokakuussa SM-kisoissa ja marraskuussa MM-kisoissa Romaniassa.

"SM-kisat kilpailen yleisessä eli poikien sarjassa, mutta MM-kisoihin lähden ikämiesluokkaan."

Voitto eksyi kuntosalille lukioikäisenä vuonna 1982. Lukion viimeisellä luokalla nuori mies nosti penkistä 100 kiloa.

"Sitä ennen olin harrastanut kotosalla lähinnä etunojapunnertelua."

Harva kehonrakentaja pystyy kilpailemaan enää viisikymppisenä. Suosaarta valmentaa tamperelainen Matti Halonen, joka valmentaa myös esimerkiksi Bull Mentulaa.

"Nuorempana tehdyt virheet kostautuisivat nyt. Pitkäjänteinen työ ja terveet elämäntavat ovat ainoa tapa, että ikämiehenä voi treenata tätä tahtia. Viime keväänä kilpaillessani olin elämäni parhaassa kunnossa."

178,5-senttisen ja kilpailukunnossa enintään 84,5 kiloa painavan miehen kokonaisrasvamäärä on noin kolme kiloa. Keskimääräisellä saman ikäisellä ja kokoisella miehellä rasvaa olisi 15–20 kiloa.

"Olen vähän kuin nyljetty orava. Kilpailutilanteessa, kun iho on maalattu ja ollaan lavalla kirkkaissa valoissa, näkyy kaikki. Siellä ei pysty väljällä hupparilla peittelemään mitään."

Arki perustuu säännöllisyyteen ja jopa yksitoikkoisuuteen. Valmentaja pakottaa juomaan ja syömään riittävästi – myös vihanneksia.

"Sori vaan suomalaiset perunantuottajat, minä syön riisiä. Yleisimmät proteiininlähteet ovat liha, kala, kana, rahka ja raejuusto. Kilpailuihin valmistautuessa kuljetan omat eväät mukaani kaikkialle."

Kuntosalilla mies käy neljä kertaa viikossa.

"Reenit vedetään hämärän rajamailla. Sen verran kovilla tehoilla, että palautuminen vaatii aikaa. Kun ikää on yli viisikymmentä, lihaskatoa tapahtuu jo hurjaa tahtia. Tämä on luontoa vastaan taistelua. Pysyäkseen paikallaan pitää juosta täysillä."

Moni metsätöitä tekevä kuvittelee, ettei kuntosalia tarvitse. Suosaari tietää, ettei näin ole.

"Aerobinen liikunta tulee metsätöissä, mutta keho tarvitsee monipuolisesti liikettä. Työssä liikkeitä tehdään monesti vajailla liikeradoilla. Salilla liikkeet tehdään puhtaasti ja hallitusti. Kuntosali ei ole mikään vitsi vastapainona metsätöille. Liian moni raivaussahan käyttäjä valittaa selkäänsä."