"Naisvoittaja kertoi tuoneensa tositteen meille Veikkaukselle pussukassa tissien välissä” – lottovoittajien kahvitilaisuuksissa paljastui hauskoja tarinoita
Miljoonavoitosta on haaveiltu jo 50 vuotta. Lotto pääsee miehen ikään 3. tammikuuta.
Lottotyttö Hilkka Kotamäki opasti kädestä pitäen suomalaisia uuden rahapelin saloihin 1970-luvun alussa. Kuva: Veikkauksen arkistoVeikkaus on juhlistanut voittajien kanssa suurvoittoja voittajakahveilla 90-luvulta lähtien.
Voittajien kanssa kahvittelevat etupäässä Veikkauksen viestinnän väki. Ohessa heidän muistojaan ja ajatuksiaan voittajakahvien kulisseista:
”Yksi hyvin mieleen jääneistä kahvittelukokemuksista oli kerta, jolloin kahveille saapunut voittaja tokaisi voittajakabinettiin kävellessämme: Tämähän onkin minulle jo tuttu paikka”, kertoo viestintäpäällikkö Pipsa Öhman tiedotteessa.
"Kävi ilmi, että hän oli jo toista kertaa elämässään lunastamassa itselleen miljoonavoittoa. Hämmennykseni oli niin suuri, että kyseisellä kahvittelukerralla taisi kahvittelija olla enemmän tohkeissaan voitosta kuin itse voittaja.”
Öhman kertoo kuulleensa erikoisia tarinoita siitä, miten voittotositetta on säilytetty.
"Eräs voittaja kertoi laittaneensa tositteen peltirasiaan siltä varalta, että jos talo palaa, niin tosite säilyisi siellä. Erään kerran voittaja kertoi, että tositteelle oli jaettu porukan kesken vahtivuorot. Tositteita on säilytetty myös astiakaapissa, piirongin laatikossa, huonon kirjan välissä sekä ihan vain farkkujen taskussa. Kertoipa eräs naisvoittaja myös tuoneensa tositteen meille Veikkaukselle pussukassa tissien välissä.”
Kun Lappiin meni porukalle Loton päävoitto, saapui Veikkauksen pääkonttorille kahvittelemaan porukan vetäjä sekä paikallinen konstaapeli.
"Kävi ilmi, ettei poliisi ollut mukana voittoporukassa. Porukan vetäjä oli ottanut hänet matkaan mukaan, koska meinasi, ettei kotiin olisi paluuta, jos hän onnistuisi hävittämään voittotositteen matkalla pääkaupunkiin. Eli komeasti tultiin turvamiehen saattelemana”, kertoo viestintäpäällikkö Riitta Nissi.
Yksi miljoonavoittaja katseli Nissin mukaan mietteliään näköisenä pääkonttorimme käytäviä, kun olimme menossa kabinettitiloihin kahvittelemaan.
"1970-luvulla rakennettu talo oli kieltämättä jo parhaat päivänsä nähnyt. Hän tokaisi, että kyllä minä nyt uskon, että KAIKKI rahat menee hyvään."
Eräs voittaja oli tullut hyvin pitkän matkan takaa junalla lunastamaan isoa voittoaan. "Tulin kahvitushuoneeseen, kun voitonmaksurituaalit oli hoidettu. Mies oli siellä toppatakki päällä. Kysäisin siinä, että juodaanko kahvit, kun ne on pöytään katettu. Mies sanoi, että totta kai juodaan. Sen jälkeen hän ryysti kahvinsa pikavauhtia – takki päällä tietenkin – ja ilmoitti olevan aika lähteä takaisin kotiin. Ne voittajakahvit kestivät viisi minuuttia. Ylimääräisiä ei jutusteltu", muistelee viestintäpäällikkö Tomi Auremaa.
Kerran mittavan, jopa polvia notkauttavan rahasumman saanut voittaja saapui yllättäen lunastamaan voittoaan myöhään iltapäivällä juuri ennen kassan sulkeutumista. Koska tietoa ei ollut ennalta, juhlapöytää ei ollut katettu. Keittiö oli jo suljettu.
"Kollega lähti etsimään tarjottavaa, kun istuimme voittajan kanssa kabinettiin. Minulla oli uudehkot silmälasit. Pyörittelin niitä kahvia odotellessa sen verran hermostuneena, että sankaa kiinni pitävä ruuvi irtosi ja putosi lattialle. Voittaja kaivoi lompakostaan pienen ruuvimeisselin ja lattialta ruuvin ja ruuvasi sangan paikalleen”, tiedottaja Tero Talaslahti kertoo.
Eräästä voittajasta tiedettiin etukäteen, että hänen mukanaan on lapsia. Siksi pöytään katettiin pillimehuja.
"Seurue ihmetteli niitä hieman, sillä lapset olivat hyvän matkaa keski-iässä ja voittaja vieläkin kypsemmillä kymmenillä", Talaslahti muistelee.
Voittajat saapuvat melko usein porukalla, pariskuntina, kaverin kanssa tai perheinä. Se tuntuu Talaslahden kokemuksen perusteella vieraassa paikassa ja oudossa tilanteessa turvalliselta.
"Kerran istuimme voittajan kumppanin kanssa kabinetissa, mutta voittajaa saatiin odotella. Kumppani kertoi, että ei hätää, hän vain soittaa töihin ja irtisanoutuu ensin.”
Tammikuun alussa juhlitaan Loton 50-vuotista taivalta. Pelin syntymäpäivänä pidetään ensimmäistä arvontapäivää, joka oli 3.1.1971.
Ensimmäistä lottoarvontaa jännitti televisiosta peräti miljoona suomalaista. Arvontaa saattoi kuunnella myös radiosta.
Aloitusvuonna arvottiin 6 varsinaista ja 3 lisänumeroa 40:stä. Löytyi yksi täysosuma, jolla ylivieskalainen myyjätär Sanni Mielonen nappasi itselleen 343 825 markan voiton.
Mielonen oli työskennellyt tavaratalon kemikalio-osastolla, jossa pidettiin myös veikkausasiamiespistettä. Kun uusi lottopeli tuli liikkeeseen myyntiin, Mielonen oli päättänyt itsekin kokeilla – hyvin tuloksin.
Parin vuoden päästä Suomeen saatiin ensimmäinen lottomiljonääri, kun nivalalainen Hilkka Pylkkö voitti reilut miljoona markkaan kierroksella 23/1973.
Lottoa pelaa nykyisin viikoittain noin 800 000 suomalaista. Jättipottikierroksilla pelaajamäärä voi nousta jopa 1,2 miljoonaan.
Lue lisää:
Asutko kunnassa, johon ei ole vielä osunut Loton päävoittoa? Veikkaus: Tässä ne ovat
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat


