Arkkipiispa ei hyväksy ahneutta talouden käyttövoimana

Arkkipiispa Kari Mäkisen mukaan meidän kaikkien on hyvä pohtia, ajammeko yhteistä vai yksityistä etua. Kuva: Kari Salonen

Omien asemien voimakas puolustaminen on herättänyt julkista keskustelua tänä talvena. Huomiota on saanut etenkin EK:n puheenjohtajan syytös liian korkeista palkoista.

Arkkipiispa Kari Mäkisen mukaan vastaavanlaisia puheita on kuultu ennenkin, mutta nyt suomalaisessa yhteiskunnassa on eletty pitkään yhteistyöhakuisuuden aikaa.

"Tietoisuus hyvinvoinnin jatkuvan kasvun mahdollisesta loppumisesta saa puolustamaan omaansa, kuka tästä kakusta lopulta saa pidettyä kiinni ja isomman osan."

Taloudessa ei voi kuitenkaan päteä erilaiset eettiset periaatteet kuin elämässä muutoin, hän sanoo.

"Ahneus itsestään selvänä ja hyväksyttynä talouden käyttövoimana on eri asia kuin se, että toimitaan järkevästi ja kannattavasti. Voi pohtia, tavoitellaanko yhteistä vai vain yksityistä hyvää."

Suomessa on yleistynyt se, että marginaaliin joutuneet ihmiset nähdään taakkana tai uhkana, jota pitää kontrolloida. Tämä on näkynyt muun muassa turvapaikanhakijoiden kohtelussa.

Kirkon rooli ihmisarvon puolustajana ja muistuttajana on korostunut. Samalla työ kaikkein heikoimmassa asemassa olevien puolesta on tullut osaksi kirkon yhteiskunnallista roolia.

Kirkko on vastustanut kiristyksiä perheiden yhdistämisessä ja humanitaarisessa suojelussa. Viime aikoina moni seurakunta on antanut tukea myös kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneille.

"Ihmistä autetaan silloin, kun hän on hädässä ja tarvitsee apua kysymättä hänen taustaansa", Mäkinen toteaa.

Maaliskuussa voimaan astunutta tasa-arvoista avioliittolakia Mäkinen pitää terveellä tavalla kirkkoa ravistelevana. "Se on liikauttanut jotain sellaista, jonka jälkeen kirkko ei ole enää aivan entisenlaisensa."

Piispainkokous on käynnistänyt selvitystyön kirkon eri vaihtoehdoista toteuttaa lakia. Mäkinen itse toivoo, että kaikki parit tulevaisuudessa vihittäisiin kirkollisesti muiden Pohjoismaiden tapaan.

Hän ei usko, että paljon keskustelua herättänyt asia repisi kirkon hajalle. Luterilaisen maailmanliiton piirissä on linjattu, ettei tämä ole kirkkojen yhteyttä särkevä asia.

"Olisi outoa, että me emme pystyisi sisäisesti samaan. Keskustelu nostaa näkyväksi erilaista raamatuntulkintaa tai ihmiskäsitystä, jotka ovat kirkon todellisuutta. Näiden kanssa on vain opittava elämään."

Lue arkkipiispan koko haastattelu torstain Maaseudun Tulevaisuudesta.