Suomessa vietettiin vuonna 1845 pääsiäistä eri aikaan kuin missään muualla maailmassa – taustalla vaikuttivat uskonto, politiikka ja silkka sattuma

Kirkkojen väliset erimielisyydet asettivat pääsiäisen eri maissa eri paikkaan. Vuonna 1845 Suomi oli kuitenkin poikkeus koko maailmassa. Kuva: Markku Vuorikari

30. päivä maaliskuuta on vuonna 2024 gregoriaanisessa kalenterissa lankalauantai, eli hiljainen lauantai.

Vajaat 180 vuotta sitten kyseessä oli kuitenkin sunnuntai, ja Suomessa vietettiin tuolloin pääsiäistä, toisin kuin kaikkialla muualla maailmassa.

Syynä erikoisuuteen oli kahden vanhan eurooppalaisen suurvallan poikkeavat kalenterikäytännöt, joiden välillä hallitsijaa vaihtanut Suomen alue jäi ainutlaatuiseen tilanteeseen.

Alkujaan kalenterisekaannus juontaa juurensa Julius Caesarista, joka Rooman diktaattoriksi noustessaan määräsi tasavallan aikaisen kalenterinjärjestelmän parannettavaksi.

Hänen mukaansa nimetty juliaaninen kalenteri oli huomattavasti aiempaa tarkempi, mutta pidemmän päälle sekin alkoi valskata. Juliaanisessa kalenterissa joka neljänteen vuoteen lisättiin karkauspäivä, mikä oli hieman tarvittua enemmän.

Vika havaittiin ja sitä korjattiin 1500-luvulla paavi Gregorius XIII:n aloitteesta. Hänen mukaansa nimetyssä gregoriaanisessa kalenterissa karkauspäivä jätettiin lisäämättä niihin karkausvuosiin, jotka eivät olleet jaollisia 400:llä.

Ero ei ole suuri, mutta sillä alkoi olla vuosisatojen saatossa vaikutusta etenkin pääsiäisen ajoittamiseen.

Pääsiäisen ajankohdan määräytymisestä voit lukea lisää täältä:

Nykyään gregoriaaninen kalenteri on käytössä lähes koko maailmassa. Alun perin se oli kuitenkin nimenomaan katolisen kirkon projekti, jota ei alkuun otettu käyttöön protestanttisissa tai ortodoksisissa maissa.

Myös protestanttisessa Ruotsissa uutta kalenteria alkuun karsastettiin, vaikka juliaanisen kalenterin epätarkkuus olikin tiedossa.

Korvaajaksi keksittiin vuonna 1753 ottaa protestanttien niin sanottu parannettu kalenteri, joka erosi gregoriaanisesta kalenterista käytännössä vain pääsiäisen ajankohdan osalta.

Ruotsi vaihtoi tavalliseen gregoriaaniseen kalenteriin vuonna 1844. Muutos ei kuitenkaan enää koskenut Suomea, joka oli vuonna 1809 siirtynyt Venäjän suuriruhtinaskunnaksi.

Tämän jälkeen Suomi oli ainoa alue maailmassa, jossa oli käytössä paranneltu kalenteri. Vuonna 1845 pääsiäinen osui sen mukaan eri päivälle kuin kummassakaan, juliaanisessa tai gregoriaanisessa kalenterissa.

Poikkeus tapahtui vain kerran, sillä Suomikin siirtyi gregoriaaniseen kalenteriin vuonna 1869. Venäjällä oli käytössä juliaaninen kalenteri vuoteen 1918 saakka. Kirkollisissa yhteyksissä sitä käytetään Venäjällä ja joissain muissa ortodoksimaissa edelleen.