Siirry pääsisältöönSiirry hakuun
Siirry sivupalkkiinSiirry alaosaan

Koulujen lopettamisten aalto iskee alueittain – viime vuosina kato on käynyt yllättävällä seudulla

Koulujen lakkautuksille ei ole yhtä syytä. Vaikka koko maan tasolla koulukuljetusten määrä on hieman laskenut, joillain seuduilla tulee koviakin piikkejä ylöspäin.
Karstulassa päädyttiin rakentamaan yhtenäiskoulu, johon sijoitettiin kaikki luokka-asteet. Päätökseen vaikutti suuresti korjattavien kiinteistöjen huonokuntoisuus.
Karstulassa päädyttiin rakentamaan yhtenäiskoulu, johon sijoitettiin kaikki luokka-asteet. Päätökseen vaikutti suuresti korjattavien kiinteistöjen huonokuntoisuus. Kuva: Petteri Kivimäki
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY

Koulukuljetuksia järjestettiin ylivoimaisesti eniten vuonna 2019 Uudellamaalla, yli 20 000 oppilaalle. Toisella sijalla on Pohjois-Pohjanmaa, jossa kuljetusten varassa oli noin 10 000.

Kun tilastoa vertaa aiempaan vuoden 2018 tilastoon, kuljetettavien oppilaiden määrä oli koko maan tasolla laskenut hieman, mutta toisaalta alueellinen vaihtelu oli suurta.

Koulumatkat lisääntyivät selvästi Pohjanmaalla ja Lapissa sekä erityisen paljon Etelä-Karjalassa, peräti 7,4 prosenttia.

”Piikkejä tulee eri maakunnissa, ja ne kertovat koulujen yhdistämisaallosta ja lopettamisista tietyllä alueella”, sanoo opetusneuvos Leo Pahkin Opetushallituksesta.

MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY

Esimerkiksi parina viime vuotena Varsinais-Suomessa ja Uudellamaalla kouluja on lopetettu ja yhdistetty eniten.

”On vaikea sanoa, miksi tällaisia alueellisia aaltoja tulee ja lopettamisiin päädytään. Yleensä se menee niin, että kunnassa perustetaan yhtenäiskoulu ja oppilaat keskitetään sinne.”

Jos keskittäminen jatkuu samaan tahtiin, seuraava vaihe voi olla erityisesti muuttotappiopaikkakunnilla kunnan oppilaiden sijoittaminen naapurikunnan kouluun.

”Voi tietenkin kysyä, onko silloin käytännössä oikein kuntaakaan olemassa.”