
Asukkaat toivovat Terskanperää takaisin maailmankartalle
"Miksi kaikki paskaperät häipyvät?"
Entisen Kesoilin omistaja Arto Rautalin käänsi alatyyliseltä kuulostavan paikannimen yrityksensä eduksi. Alue on saanut nimensä Terskan talon mukaan (taustalla keltainen). Postilaatikolle pyöräilevä Alli Leskinen on talon asukkaiden sisko. Kuva: Pekka Fali
Nelostie kulki aikoinaan Terskanperän itäpuolelta. Nyt tie oikaisee Terskanperän kohdalta suoraan etelään. Kuva: Pekka Fali
Postiauton kuljettaja Annamari Aho ei muistanut, että aluetta kutsutaan Terskanperäksi. Nykyisin tiennimi on Jokivarrentie. Kuva: Pekka FaliTerskanperä-niminen paikka vilkkaan nelostien varrella saa monet tirskumaan. Kylän asukkaat entisen Pulkkilan kunnassa suhtautuvat nimeen kuitenkin kuin hengitysilmaan. Niin normaali osa päivittäistä elämää, ettei sitä ajattele.
Nimestä ollaan ylpeitä, eikä sen lausuminen aiheuta minkäänlaista häveliäisyydentunnetta.
"Emme toki häpeä, sehän on kulttuuria!" Terskanperällä mökkeilevä jyväskyläläinen Anssi Eloranta huudahtaa halonhakkuun lomassa.
Terskanperän tienviitta oli haluttu matkamuisto ja se varastettiin monta kertaa. Yksi niistä päätyi Turun telakan kahvioon. Nyt kylttiä ei enää ole.
"Tämä on lestadiolaisaluetta. Kaikki eivät tykänneet, kun matkailijat kävivät kuvauttamassa itsensä ilkosillaan kyltin vieressä", Eloranta arvelee.
Hänen anoppinsa Kirsti Aarnio asuu edelleen paikkakunnalla ja suree, että persoonalliset paikannimet jäävät unholaan.
Terskanperäntie vaihtui 2000-luvun alussa Siikajoentieksi. Kun Pulkkila yhdistyi vieruskuntien kanssa Siikalatvaksi vuonna 2009, nimi piti sekaannusten estämiseksi muuttaa Jokivarrentieksi.
"Me itkemme, kun Terskanperä-nimestä luovutaan. Se on vahinko. Miksi kaikki paskaperät häipyvät", Aarnio hämmästelee.
Terskanperä on saanut nimensä Terska-nimisen kantatalon mukaan. Talo on edelleen paikoillaan ja kuuluu Turusen veljeksille. Kantatalon mukaan on nimetty myös Terskanahde ja Terskanneva.
"Paikannimi voi sisältää härskin sanan, vaikka se ei välttämättä alun perin ole sellaiseksi ajateltu", nimiaineistojen erityisasiantuntija Helinä Uusitalo Kotimaisten kielten keskus Kotuksesta toteaa.
Uusitalo kertoo, että talo on ollut olemassa ainakin jo 1800-luvun alussa. Nimeä ei ole luultavasti koettu mitenkään alatyyliseksi ennen kuin ehkä viime vuosina, kun tiennimikin on muutettu.
"Talon nimi ei joka tapauksessa liity millään lailla anatomiaan", Uusitalo sanoo.
Kotuksen murrearkiston tietojen mukaan terska voi pohjalaismurteissa merkitä siittimen pään paksunnoksen lisäksi myös esimerkiksi puu- tai rautakappaleessa olevaa paksunnosta.
Lapualta on myös tieto, että tie voi tulla terskaiseksi, kun se rapaisena jäätyy.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat

