Uhka lakkautuksesta sai Metsäkylän oppilaat liikkeelle

Koululaisten tekemistä julisteista huokuu lasten toive koulunsa säilyttämiseksi. Kuva: Jaana Kankaanpää

Koulun edellinen opettaja on koonnut koulun kellarikerrokseen museon, josta löytyy kaikkea aina aapisista vanhoihin pulpetteihin. Kuva: Jaana Kankaanpää

"Pienissä kouluissa kiusaamiseen puuttuminen on helpompaa kuin suurissa kouluissa", vanhempainyhdistyksen puheenjohtaja Riikka Raekannas kertoo. Välituntia ovat viettämässä Ilona Raekannas, Tiia Nikula, Vuokko Nurmi, Essi Kujala ja Kiira Hokkanen. Kuva: Jaana Kankaanpää

Keltainen puurakennus siintää peltojen keskellä. Yli satavuotiaan kyläkoulun kolmea rakennusta ympäröivät pellot ja metsät. Punainen katto kiiltää auringossa ja pihan koivut kohoavat korkeuksiin odottaen lehtien puhkeamista.

Kuten myös useita muitakin kyläkouluja, Nurmijärven Metsäkylän koulua varjostavat tummat pilvet: 93 oppilaan koulua uhkaa lakkautus. Jos suunnitelma toteutuu, lapset siirrettäisiin yli 600 oppilaan Mäntysalon kouluun.

"Ennusteet näyttävät siltä, että Metsäkylän oppilasmäärä on kymmenen vuoden sisään laskeva ja oppilaat mahtuisivat hyvin Mäntysalon kouluun", Nurmijärven sivistystoimen johtaja Tiina Hirvonen sanoo.

"Valtuuston kokouksessa 25.5. tehdään periaatepäätökset, joiden perusteella voidaan tehdä tulevaisuudessa toimenpiteitä", Hirvonen kertoo.

Aktiivinen vanhempainyhdistys taistelee koulun säilyttämisen puolesta.

"Tässä ei kuitenkaan ole otettu huomioon sitä, kuinka paljon tuleva ohitustie ja uudet kaavoitukset tuovat tulevaisuudessa mukanaan uusia perheitä", vanhempainyhdistyksen puheenjohtaja Riikka Raekannas kertoo.

Metsäkylän koulussa oppilasmäärä tällä hetkellä on opettajien mielestä ihanteellinen: noin 15 oppilasta per luokka-aste.

"Täällä lapset juurtuvat ja jokainen pystytään huomioimaan tasan sellaisena, kun he ovat. Päättäjiin ei voi vaikuttaa tunteilla raakojen faktojen sijaan. Olen varma, että jos he itse kokisivat koulun ilmapiirin, he tietäisivät, millainen virhe lakkauttaminen olisi", Raekannas kertoo.

"Toivoisimme mahdollisuutta antaa lastemme kypsyä täällä rauhassa. Lakkauttaminen saattaisi maksaa herkille, suuriin kouluihin vaikeasti sopeutuville lapsille paljon."

"Onhan kyse kuitenkin maamme tulevaisuudesta."

Metsäkylässä useat perheet tuntevat toisensa jo ennen kouluun menoa. Koulu nähdäänkin kylän keskuksena, jossa harrastetaan ja luodaan yhteisöllisyyttä.

"Lapset, jotka ovat saaneet kasvaa tällaisessa ympäristössä, saavat parhaat mahdolliset eväät tulevaisuutta ajatellen. Isot koulut ja suuret luokkakoot eivät pysty tarjoamaan lapselle samanlaista tilaa kasvaa nuoreksi."

Oppilaat suuntaavat pihalle täydellä tarmolla. Uuden parikeinun eteen muodostuu jono.

Jonossa vuoroaan odottaa nelosluokkainen Viljo Nurmela. Hän pitää keinumista parhaana välituntipuuhana.

"Keinumme kaksi minuuttia kerrallaan, sen jälkeen on seuraavan parin vuoro", Nurmela kertoo.

Välitunti, joka Nurmijärven koulussa kestää puoli tuntia, on alkanut.

"Pitkillä välitunneilla lapsi pääsee irrottautumaan kunnolla oppitunneista", koulun rehtori Jaakko Heikkilä sanoo.

Metsäkylän koulu on rakennettu vuonna 1907. Puurakennuksen ikkunanpielet ja puukaiteet hohkaavat historiaa.

"Ennen koulun yhteydessä oli myös navetta ja asuinrakennukset opettajille. Ne kuuluivat luontaisetuihin, opettajien palkkaus oli tuolloin erilainen kuin nyt", rehtori kertoo.

Muiden oppilaiden peuhatessa ulkona ekaluokkalaiset ovat päässeet ensimmäisenä ruokatunnille.

Yksi koulun vakituisista työntekijöistä on koulun huoltaja Vuokko Vuori.

"Vastaan koulun ruoka- ja pihahuollosta", hän kertoo.

"Hommaa riittää, mutta onneksi lapsille ruoka maistuu."

Opettajia koululla on rehtorin lisäksi viisi.

Opettaja Päivi Piipponen avustaa oppilaitaan ottamaan ruokaa.

"Minua ei täältä saisi pois kulumallakaan. Nautin työstäni, sillä täällä kaikkien on hyvä olla", Piipponen kertoo.

Päivätyönsä lisäksi hän vetää koululla liikuntakerhoa koulupäivien jälkeen.

Kellojen soidessa oppilaat ryntäävät takaisin oppitunnille. Äidinkielen tunnilla opiskellaan tänään yhdyssanoja. Yksi oppilaista piirtää yhdyssanojen osia ja muut arvaavat. Luokkahuoneen täyttävät lasten naurunkiljahdukset ja jännitys siitä, osuuko arvaus oikeaan.

Riikka Raekannas vetää koululla iltaisin liikuntakerhoja.

"Koulu on kylän sydän. Liikutan koulun jumppasalissa aina vauvoista yli 70-vuotiaisiin. Vietän koululla lähes enemmän aikaa kuin työpaikallani tai kotona."

Raekankaan poika Elias Raekannas käy koulua jo neljännessä sukupolvessa.

Osa lapsista on kerääntynyt kasvipenkin ympärille katsomaan tulppaaneja. Oppilaat ovat istuttaneet sipulit viime keväänä, joten nuppujen avautumista odotetaan nyt malttamattomana.

"Jokainen on saanut istuttaa yhden kukan", eräs oppilaista hihkaisee.