Siirry pääsisältöönSiirry hakuun
Siirry sivupalkkiinSiirry alaosaan
  • Pohjalaisuus käy kaupaksi – seinäjokinen yrittäjä: "Heimoista vain meillä on oma väri, mitä tunnustamme eli Jussipaidan salmiakki-kuvio"

    Seinäjokinen yrittäjäpariskunta Jukka ja Eija Kuusisto tienaa elantonsa eteläpohjalaisilla kirjoilla, peleillä, korteilla ja lahjatavaroilla.
    Seinäjokiset Jukka ja Eija Kuusisto ovat jo yli vuosikymmenen ideoineet ja myyneet erilaisia pohjalaisia pelejä, kirjoja ja vehkeitä. Kuvassa yrittäjäpariskunta esittelee Pohjanmaan tähti ja Keskustorin herra -lautapelejä.
    Seinäjokiset Jukka ja Eija Kuusisto ovat jo yli vuosikymmenen ideoineet ja myyneet erilaisia pohjalaisia pelejä, kirjoja ja vehkeitä. Kuvassa yrittäjäpariskunta esittelee Pohjanmaan tähti ja Keskustorin herra -lautapelejä. Kuva: Johannes Tervo
    Eteläpohjalaisbuumi oli kovimmillaan 2000-luvulla johtotähtinään Duudsonit ja Lauri Tähkä & Elokerjuu.
    Eteläpohjalaisbuumi oli kovimmillaan 2000-luvulla johtotähtinään Duudsonit ja Lauri Tähkä & Elokerjuu. Kuva: Johannes Tervo

    Seinäjokista yrittäjää Jukka Kuusistoa oli vaivannut vuosia kysymys, mitä eteläpohjalaisuus pohjimmiltaan on. Hän haki vastausta filosofiseen pähkinään ja julkaisi syksyllä Pohoja­laasuuren käsikirjan yhdessä toimittaja Anssi Orrenmaan ja vaimonsa Eija Kuusiston kanssa.

    Kirjassa eteläpohjalaisuudestaan kertovat esimerkiksi kyläkauppias Vesa Keskinen, kirjailija Antti Tuuri, eduskunnan puhemies Paula Risikko ja Ilkka-lehden päätoimittaja Satu Takala. Pohojalaisuuden käsikirja on kirjoitettu hieman kieli poskessa haudanvakavuutta välttäen.

    ”Rajaton luotto omiin kykyihinsä ja yhteenkuuluvaisuus on parasta eteläpohjalaisuudessa. Meillä on oma väri, mitä tunnustamme eli salmiakki-kuvio. Kaikilta muilta heimoilta puuttuu tällainen identiteetin ilmentymä. Savolaiset ovat esimerkiksi vain lupsakoita ja kieroja”, Jukka Kuusisto sanoo.

    Eija Kuusisto toppuuttelee miestään. Hän muistuttaa nykypäivän eteläpohjalaisten olevan hyvin ennakkoluulottomia ja aika uudistushenkisiä. Ilman näitä ominaisuuksia esimerkiksi Duudsonit, Kyrö Distillery ja Jorma Lillbacka eivät olisi menestyneet niin hyvin kansainvälisillä markkinoilla.

    ”Arvostamme perinteitä ja olemme ehkä vähän takapajuisia, mutta meillä on kyky ottaa vastaan uusia ajatuksia. Negatiivinen uho on vähentynyt. Osamme nauraa itsellemme, vaikka muut eivät aina ymmärrä pohjalaisten puheiden sarkastisuutta”, Eija Kuusisto hymyilee.

    Kuusistojen mukaan pohjalaisuus ei ollut muotia 1980-luvulla, ja jopa härmäläiset häpesivät silloin häjyjä. Antti Tuurin suosittu Pohjanmaa-romaani ja Pekka Parikan kirjan pohjalta ohjaama elokuva muuttivat asenteita vuosikymmenen lopulla.

    ”Kun menin 1980-luvun puolivälissä kultasepän kouluun Helsinkiin, opiskelukaverit rupesivat nauramaan puhuessani Etelä-Pohjanmaan murretta. Vältin murretta koko opiskeluajan, mutta viikonloppuisin puhe leveni, kun pääsin Pohjanmaan junaan”, Jukka Kuusisto muistelee.

    Eija ja Jukka Kuusisto ovat tehneet yli vuosikymmenen ajan erilaisia pohjalaisia tuotteita vitsikirjoista lautapeleihin, pelikortteihin, puukkoihin ja jääraaputtimiin asti.

    Eteläpohjalaisbuumi oli kovimmillaan 2000-luvulla johtotähtinään Duudsonit ja Lauri Tähkä & Elokerjuu. Kultasepänalan tukkukauppiaana toiminut Jukka Kuusisto huomasi, että pohjalaistuotteista on pulaa kaupoissa. Ensimmäinen Kuusistojen tekemä triviapeli julkaistiin 2008.

    ”Pelien ja vitsikirjojen tekeminen lähti rakkaudesta maakuntaan. Siinä sivussa tuli pikkuhiljaa esimerkiksi komiaa saunamittaria ja tuoppia. Vuonna 2011 syntyi eteläpohjalainen Alias ja sydän oli myyty”, Jukka Kuusisto kuvailee.

    ”Kultasepänliikkeen olisi pitänyt olla tukkupuolella auki lähestulkoon 24 tuntia vuorokaudessa ja meillä oli silloin pienet lapset. Pystyimme vähän joustamaan työajoissa, kun rupesimme tekemään eteläpohjalasia tuotteita”, Eija Kuusisto kertoo.

    Eteläpohjalaiset pelikortit ovat Kuusistojen perheyrityksen isoin hittituote, jota on myyty yli 50 000 kappaletta. Ensimmäinen vitsikirja sekä Pohjanmaan tähti ja Eteläpohjalainen Alias levisivät hyvin myös valtakunnallisesti.

    ”Vitsikirjat, kortit ja pelit hävisivät todella nopeasti Tampereen Suomalaisen kirjakaupan tiskiltä. Myyjä tokaisi meille, että hän taitaa olla ainoa paljasjalkainen tamperelainen koko kaupungissa”, Jukka Kuusisto naurahtaa.

    Jussituotteita on kattavasti saatavilla Etelä-Pohjanmaan alueen kaupoista, mutta valtakunnallisten kauppaketjujen listoille on yhä vaikeampi päästä. Esimerkiksi Suomalainen kirjakauppa on pienentänyt selvästi kivijalkakauppojensa valikoimaa.

    ”Pelkällä eteläpohjalaisuudella ei pärjää, vaan teemme sivussa myös yritysten liikelahjakauppaa. Ensi vuonna laitamme verkkokaupan kuntoon. Seinäjoella ja Kauhavalla olemme käyneet markkinoilla, ja Vaasaan erehdyimme kerran menemään”, Jukka Kuusisto hymähtää.

    2018 oli kiireinen vuosi Kuusistoille. Pohojalaisuuden käsikirjan lisäksi valmistui uusi Komiaa tuloo oltua -vitsikirja, Seinäjoen yrityksille suunnattu Keskustorin herra -lautapeli ja kuvateos Ilmajoesta.

    Syksyllä pariskunnan työpäivät venyivät arkisin 12-tuntisiksi ja Jukka teki myös viikonloppuna Ilmajoki-kirjan kuvauksia. Eija Kuusisto toivoo hillitympää tahtia tälle vuodelle, mutta isännällä siintää jo mielessä keväälle Häjy-niminen sananselvittelypeli.

    ”Jukan roolina on ideointi, markkinointi ja myynti. Minä yritän vähän himmata Jukan hulluimpia ajatuksia. Hoidan myös enemmän tekstien kirjoittamista ja kielenhuoltoa”, Eija Kuusisto kuvaa parin työnjakoa.

    ”Jumala, joki ja härmäläänen ovat yksin miehin olleet Härmän lakeutta luomassa. Kolme kovaa siinä on ollut toimessa ja näinpä on syntynytkin mahtava maanlavea.” Näin Samuli Paulaharju kuvasi eteläpohjalaista lakeutta Härmän aukeilta -kirjassa 1932.

    Suomen Kulttuurirahaston ja ajatuspaja e2:n vuonna 2018 julkaisemasta tutkimuksesta käy ilmi eteläpohjalaisten vahva kotiseuturakkaus. 79 prosenttia eteläpohjalaisista pitää asuinmaakuntaansa erittäin tai jokseenkin tärkeänä identiteetilleen.

    Maakuntaidentiteetti on hieman korkeampi vain Pohjois-Karjalassa.

    Heikointa kiinnittyminen kotimaakuntaan on eteläisessä Suomessa.

    Eija Kuusiston mukaan Etelä-Pohjanmaalla uudelle tulijalle tehdään aina sukuselvitys: ”mikä mies olet, mistä olet kotoisin?”

    ”Suomessa on vain neljä selkeää murretta: Etelä-Pohjanmaan, Savon ja Rauman sekä Stadin slangi. Tampere ja Turku ovat kieliä, eivät murteita. Moni voi tästä loukkaantua, mutta niin minä ajattelen”, Jukka Kuusisto tuumii.

    Pariskunta uskoo Etelä-Pohjanmaan murteen säilyvän, kunhan sitä käytetään jokapäiväisessä elämässä kodeissa ja kouluissa nuoria kiinnostavalla tavalla.

    ”Se ei riitä, että tarjolla on murrekirja, jota ostavat vain kuusikymppiset. Klopit oppivat puolihuolimattomasti murteita pelikorteista ja välillä kysyvät äitee äitee, mitä tämä tarkoittaa.”

    Myös pohjalaisuus on murroksessa, kun yhtenäiskulttuuri murtuu maakunnassa.

    Globalisaatio ei kuitenkaan uhkaa Kuusistojen mielestä ihmisten yritteliäisyyttä ja sisukkuutta.

    ”Eteläpohjalaisuudella on kysyntää juuri tässä ajassa. Kun teemme Seinäjoella jonkun firman kanssa sopimuksen lahjatavaran toimittamisessa, ei täällä mitään paperia tarvita. Kättä päälle ja se pidetään, mikä luvataan”, pariskunta kiteyttää.