Monet artistit tekevät täyskäännöksen hengellisen musiikin pariin – Mikko Alatalo julkaisi levyn, jonka tarkoitus on lohduttaa läheisensä menettäneitä

Mikko Alatalo teki gospel-henkisen levyn. Tärkein kappale levyltä on hänelle Eric Claptonin ’Tears in heaven’, jonka hän sanoitti suomeksi jo 1990-luvulla vaimonsa kuoleman jälkeen. Levytyslupaa ei silloin vielä tullut. Kuva: Jarno Mela

Gospel-musiikin kentällä on kahdensuuntaista liikehdintää. On artisteja, jotka ovat aloittaneet uransa hengellisen musiikin esittäjinä ja siirtyneet sitten tekemään maallista musiikkia. Näistä mainittakoon radiohittikuningas Juha Tapio ja Suomen suosituimmassa gospel-yhtyeessä, Pro Fidessa laulanut ja soittanut Mikko Kuustonen. Jotkut gospel-artistit kirjoittavat sanoituksia myös maallisista aiheista.

Artistit liikkuvat myös toiseen suuntaan: valtavirran artistit alkavat tehdä gospelia tai konsertoivat kirkoissa.

Tuorein aluevaltaus lienee popin ja iskelmän legendaarisella viihdetaiteilija Mikko Alatalolla. Häneltä julkaistiin elokuun lopussa gospel-henkinen levy Lapsen usko: surun, toivon ja rakkauden laulut. Levyllä kuullaan niin omia sävellyksiä kuin muiden artistien biisejä.

”Ei se rock lähde miehestä, kun on kerran sille tielle astunut. Silti musta on kiva tehdä pistäytyminen gospelin puolella. Mahtavinta on päästä kirkkokiertueelle Jaakko Löytyn kanssa, joka on Suomen arvostetuimpia gospel-artisteja.”

Mitä gospel-musiikin konkari Pekka Simojoki sanoo Alatalon uudesta aluevaltauksesta?

”Kaikkihan ovat tervetulleita. Meidän kulttuurissamme hengellisyys on vaikea puheenaihe, siitä on tehty äärimmäisen yksityinen laji. Siksi on hienoa, että joku uskaltaa lähteä tekemään hengellistä musiikkia”, Simojoki toteaa.

Juuri valtavirran maallisen musiikin ja hengellisen musiikin risteytymisestä seuraa se, ettei gospelin määritteleminen ole enää yksiselitteinen asia.

”Takavuosina hengellinen musiikki täyttyi julistuksesta – kerrottiin suoraviivaisesti Jeesuksen pelastustyöstä niille, jotka eivät olleet vielä uskossa”, Radio Dein musiikkipäällikkö Antti Suonio kertoo.

”Nykyisin gospel voi olla mitä tahansa musiikin tyylilajia, joka käsittelee hengellisiä teemoja tai kristillisiä näkökulmia. Genre-rajojen rikkoutuminen näkyy esimerkiksi gospel-räppäreiden nousussa.”

Suonio arvioi, että nuorempi sukupolvi ei ole enää uskollisia tietylle musiikin tyylilajille. Kuulokkeissa soi musiikkia laidasta laitaan, ja gospel on yksi genre muiden joukossa.

”Juha Tapion sanoitukset, joissa on selkeitä viittauksia Raamatun kohtiin, menevät heillä siinä sivussa.”

Juha Tapion ensimmäiset albumit olivat hengellistä musiikkia. Nykyisin laulaja-kitaristi tekee valtavirran pop-musiikkia. Osa sanoituksia liikkuu hengellisen ja maallisen rajamaastossa. Kuva: Kimmo Haimi

Mikko Alatalo toivoo albuminsa lohduttavan ihmisiä, jotka ovat kohdanneet menetyksiä ja kuolemia. Menetykset ovat seuranneet myös häntä: ensimmäinen vaimo päätti elämänsä oman käden kautta.

Alatalon levyä ei voi sanoa kuitenkaan puhtaaksi gospeliksi. Levyllä kuullaan myös parapsykologiset hymnit Puutarha ja Kuudes Ikkuna. Parapsykologiaan kuuluvat esimerkiksi ajatus sielunvaelluksesta, joka ei ole kirkon tunnustama ajatus.

”Taiteilijalla on vapaus laulaa myös tällaisista aiheista, mutta tulkinta on aina kuulijalla. Kun kappaleissani lauletaan paratiisista, niin sen voi myös hyvin tulkita taivaan paratiisiksi”, Alatalo huomauttaa.