Huuhaa-palkinnon saanut kansanopisto on ylpeä kursseistaan: "Maailma ei ole yksisilmäinen"

”Ihmiset tulevat tänne hyvin erilaisista elämäntilanteista myös etsimään itseään, ja opisto on hyvä vaihtoehto miettiä uravalintaa", sanoo Keski-Pohjanmaan kansanopiston koulutussuunnittelija Kai Harju. Opistolla on käytössään auditorio näyttämöineen. Kuva: Johannes Tervo

Kun suomalaisten epäilijöiden yhdistys, Skepsis, viime vuonna myönsi huuhaa-palkinnon Keski-Pohjanmaan kansanopistolle ”humpuukikurssien järjestämisestä”, opistolla nautittiin sen kunniaksi kakkukahvit.

Opiston koulutussuunnittelija Kai Harju kertoo, että Kälviältä olisi mieluusti lähdetty Helsinkiin hakemaan myös jokin kunniakirja tai pysti, mutta mitään konkreettista palkintoa Skepsiksellä ei ollut tarjota.

”Itse asiassa olemme ylpeitä maininnasta, sillä koemme, että teemme juuri sitä mitä meidän pitääkin tehdä. Tarjoamme tietoa ja taitoa jopa työllistymiseen asti, mutta annamme myös mahdollisuuden henkilökohtaiseen kasvuun ja kehittymiseen. Ihminen voi välillä vetää henkeä ja etsiä itseään”, Harju sanoo.

”Maailma ei ole niin yksisilmäinen, että ihmiset työnnetään vain yhteen putkeen – opiskele ja mene töihin – ja sitten ollaan tyytyväisiä. Täytyy olla vastakulttuuria ja muitakin arvoja kuin talous ja raha.”

Keski-Pohjanmaan kansanopisto kuuluu Suomen kymmenen suurimman joukkoon, ja sen koulutuksissa käy tuhatkunta ihmistä vuodessa. Painopiste on hyvinvointi- ja kulttuurialoissa.

Tarjonta on todella moninaista: kansanopistolinjoja, leirejä, lisä- ja täydennyskoulutuksia, lyhytkursseja, ammatti- ja erikoisammattitutkintoja sekä nuoriso- ja vapaa-ajanohjaajan perustutkinto.

Kansanopistot vastaavat Harjun mielestä nyky-yhteiskunnassakin hyvin monenlaisiin tarpeisiin. Monet linjat eivät ole varsinaista ammatillista koulutusta, mutta niiden antamien tietojen ja taitojen ansiosta useat työllistyvät. Pitkäaikaisesta harrastuksesta tai uudesta mielenkiinnon kohteesta voi syntyä ammatti ja oma toiminimi tai yritys.

Esimerkkejä tällaisesta ovat luontaishoitajakoulutus ja kalevalainen jäsenkorjaus. Aivan uudesta tarjonnasta Harju poimii syksystä kesän yli kestävän hyvinvointivalmentajan koulutuksen. Kiinnostus hyvinvointiasioihin on Harjun mukaan selvästi kasvussa – siksi koulutus järjestettiinkin.

”Koulutus antaa ihmiselle paljon muitakin valmiuksia kuin siitä saatavan todistuksen.”

Henkilökuntaa Keski-Pohjanmaan kansanopistolla on kaikkiaan 18, joista opetushenkilöstöä 12. He opettavat lähinnä nuorten, maahanmuuttajien ja kehitysvammaisten linjoilla.

”Maahanmuuttajien ja kehitysvammaisten osalta olemme tämän alueen keskeinen toimija. Kokkolan kaupungin kanssa meillä on ikääntyneitten kehitysvammaisten koulutuksesta palvelusopimus. Vaikea olisi nähdä, kuka muu täällä järjestäisi vastaavaa, jos me emme sitä tekisi”, Harju sanoo.

Koulutus on melkoisessa murroksessa Suomessa, ja rahoitusta leikataan sieltä ja täältä. Monet kansanopistotkin ovat olleet vaikeuksissa, ja muutamat ovat sen takia yhdistyneet, mutta pahin leikkaus on Harjun mukaan iskenyt kansanopistojakin enemmän ammatillisiin oppilaitoksiin.

Keski-Pohjanmaan kansanopisto liittyi Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymään (Kpedu) vuonna 2001. Pääsyynä olivat silloinkin taloudelliset tekijät. Yhtymällä on Kälviän lisäksi toimipaikat Kokkolassa, Kannuksessa, Kaustisella ja Perhossa.

Harjun mukaan ammatillisen koulutuksen leikkaukset väistämättä heijastuvat myös kansanopiston puolelle.

”Meidän talo on aika vahvalla pohjalla, mutta totta kai on huolena, että kun yhtymä voi huonosti, joudumme mekin osallistumaan talkoisiin.”

Harjun mukaan kiinteistökustannukset ovat yhtymälle iso haaste. Sen takia on pyritty nostamaan tilojen käyttöastetta.

Opistolla on esimerkiksi iso auditorio, jossa ulkopuolisetkin voivat järjestää vaikka konsertin tai teatteriesityksen.

”Toimintaa meillä on ympäri vuoden. Täällä tapahtuu aina jotain.”

Muokattu otsikkoa lyhyemmäksi 14.4.2017 kello 15:53.

Lue myös:

Homekoiria, kiimakoiria ja kaukolämpökoiria – kansanopisto muokkaa koulutusta kysynnän mukaan