MT-gallup: Lähes 80 prosenttia suomalaisista uskoo koronaepidemian jatkuvan myös vuonna 2022 – asiantuntija arvelee viruksen kehittyneen nyt maksimaaliseen leviämistehokkuuteen
Ani harva suomalainen arvelee koronaepidemian taittuvan 2022. Asiantuntijan mukaan viruksen kanssa on opittava elämään vastakin.
Kuva: Timo Filpus, Aatu JaakkolaSuomalaiset eivät usko koronaepidemian olevan ohi 2022. MT kysyi asiaa suomalaisilta, ja vain 9 prosenttia uskoi koronan kukistuvan tänä vuonna. Melkein 79 prosenttia ei siihen uskonut, ja 12 prosenttia ei osannut sanoa.
Sukupuoli ja ikä vaikuttivat vain vähän mielipiteeseen, samoin talouden koko ja tulot.
Toiveikkaimpia olivat 18–30-vuotiaat miehet, joista 20 prosenttia arveli epidemian ensi vuonna taittuvan. Samanikäisistä naisista epidemian loppua ennusti vain 4,5 prosenttia. Kaupungeissa ja etenkin pääkaupunkiseudulla nähdään tulevaisuus hieman valoisampana kuin maaseutumaisissa ja taajaan asutuissa kunnissa, joissa 83 prosenttia uskoo epidemian jatkuvan ja vain noin 5 prosenttia koronan kukistuvan. Pääkaupunkiseudulla 74 prosenttia ajattelee koronan jylläävän ensi vuonnakin ja 10 prosenttia sen hiipuvan.
Puoluetaustallakaan ei juuri ole merkitystä. Toiveikkuutta on eniten kokoomuksen äänestäjissä, sillä 71 prosenttia heistä uskoo koronaepidemian jatkuvan ja 15 prosenttia taittuvan. Synkimmin koronaepidemian kehityksen näkevät vasemmiston ja perussuomalaisten kannattajat.
Asiantuntija arvioi, että ihmisten odotukset osuvat varsin oikeaan.
"Tulosta selittää selkeästi se, että rokote ei estä täysin infektiota eikä rokotettuja levittämästä virusta. On vain hyvä, että ihmiset näkevät asian realistisesti", pohtii virologian dosentti Matti Jalasvuori.
Hän on alallaan nuoren polven johtavia virustutkijoita ja kirjoitti epidemian alkumetreillä kirjan Virus – kosmoksen kapellimestari. Teoksessaan hän näki ratkaisuksi rokotteen ja osasi aavistaa myös sen kehitystyön vaatiman ajan melko tarkasti. Sen sijaan yllätys on, että ainakaan nykyisillä rokotteilla virusta ei voida tuhota. On tyydyttävä vähentämään sen haittoja.
Toiveet olivat paljon korkeammalla vielä kuukausi sitten, mutta uusi variantti omikron aiheutti jälleen sairastumisaallon. Takaisku näkyy myös MT:n gallupin tuloksessa. Samoin kuin se, että paljon puhuttu 80 prosentin rokotuskattavuus aikuisväestössä ei ole palauttanut vanhaa normaalia.
Jalasvuoren mukaan ensimmäinen, Kiinasta leviämään lähtenyt virustyyppi lisääntyi ja levisi monta kertaa huonommin deltat ja omikronit, joten tiukoilla suluilla se olisi ollut mahdollista kukistaa alkuvaiheessa kokonaan. Nyt sellaiseen eivät riittäisi mitkään toimet.
Myönteistä Jalasvuoren mielestä on, että virus vaikuttaa kehittyneen nyt lähelle maksimaalista lisääntymistehokkuutta. Tulevat muunnokset auttavat virusta todennäköisemmin välttämään olemassaolevaa vastustuskykyä.
"Selkeää tietä ulos ei ole. Omikron tuli kuin tyhjästä, ja uusia variantteja kehittyy koko ajan. Maailmassa on miljardeja ihmisiä, ja lisäksi virus kehittyy edelleen myös eläimissä ja voi tarttua sieltä uudelleen ihmisiin."
Korona tulee Jalasvuoren näkemyksen mukaan jäämään seuraksemme. Olennainen kysymys on, millaiseksi se kehittyy.
"Tulevaisuudessa siitä tulee ehkä influenssan kaltainen, ja näemme toistuvia tartunta-aaltoja. Toiveita on, että se muuttuisi nykyistä vaarattomammaksi."
Hän arvelee, että silloin voimme joskus unohtaa viruksen arjestamme, kunhan jatkamme rokotuksia ja rokotteiden kehittämistä. Siihen voi kuitenkin mennä aikaa.
"Ennemmin tai myöhemmin meidän on opeteltava elämään viruksen kanssa, palattava normaaliin elämään ja löydettävä kultainen keskitie."
Lue lisää:
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
