Yllytyshulluus ja väärät luulot omasta uimataidosta ovat vaarallinen yhdistelmä – ”Ei ole yhtään leikin asia, jos silloin alkaa huimata”
Peruskouluun siirtyminen ja uimahallit paransivat aikanaan suomalaisten uimataitoa.
Kesäaikaan uimareille sattuu läheltä piti -tilanteita, kun harkintakyky pettää. Suomalaisten uimataito on kuitenkin parantunut 1970-luvulta alkaen. Kuva: Jaana KankaanpääUimavesien levätilanteen seuraaminen on yksi kesän vakioaiheista medioissa. Se ei ole ihme, sillä suomalaiset viihtyvät vesistöissään. Suomalaisten uimataito on parantunut viime vuosikymmeninä vähitellen, kertoo Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliiton (SUH:n) koulutussuunnittelija Tero Savolainen.
Peruskoululaisten uimataitoa selvitetään viiden vuoden välein. Vuonna 2017 yli 75 prosenttia kuudesluokkalaisista täytti uimataitoisen henkilön määritelmän. Uimataitoisten aikuisten osuutta väestöstä ei ole tutkittu vuosikymmeneen, mutta vuonna 2011 se oli 68 prosenttia.
”Kansakouluun verrattuna peruskoulu tasa-arvoisti uimaopetusta, sillä uimataidon opettaminen kirjattiin opetussuunnitelmaan. Lisäksi suomalaisten uimataidon pohjaa luotiin 1970-luvulla, kun uimahallien määrä kasvoi todella paljon ja uinnista tuli ympärivuotinen harrastus.”
Vaikka uimataito on kehittynyt pitkällä aikavälillä, lyhyellä aikavälillä tarkasteltuna tilanne ei ole yhtä ruusuinen.
Korona on nimittäin sulkenut uimahalleja pitkiksi ajoiksi.
Savolainen huomauttaa, että uimataidon kehittymisen kannalta viisi–seitsemän vuotta on otollisin ikä oppia taito. Jos viisivuotias lapsi ei pääse vuoteen kertaakaan uimaan, se tarkoittaa viidesosaa hänen elämästään.
Vanhemmissa ikäpolvissa uimataidon ylläpitäminen edistää toimintakykyä ja ylläpitää sosiaalisia suhteita.
”Ammattilaisen näkökulmasta minua todellakin huolettaa, millaisen kuopan korona aiheuttaa uimataitoon”, Savolainen kuvailee.
Kerran hankittu uimataito ei säily ikuisesti samana, muistuttaa Savolainen. Vaikka vuosi, vuosia tai vuosikymmeniä sitten olisi jaksanut uida hirmuisia matkoja, se ei takaa, että tänään pystyy samaan.
Erityisesti kesäiseen aikaan sattuu paljon läheltä piti -tilanteita, joissa uimataidon peilaaminen senhetkiseen harkinta- ja toimintakykyyn pettää.
Ongelmallisia tilanteita ovat esimerkiksi sellaiset, missä lähdetään uimaan vaikka vastarannalle tai saareen ja vasta perillä muistetaan, että takaisinkin pitäisi jaksaa.
Toinen tavallinen tarina on Savolaisen mukaan se, että huonoilla verensokereilla ja pienessä nestehukassa mennään saunaan ja laiturilta hypätään suoraan viileään veteen, kun kerran on yllytetty.
”Se on elimistölle kova paikka, eikä ole yhtään leikin asia, jos silloin alkaa huimata.”
Ulkomailla uidessaan suomalaiset eivät aina muista varoa vuorovesiä ja virtauksia. Monelle ulkomaalaiselle tulee Suomessa yllätyksenä, että uimavedet ovat usein viileitä.
”Aina, missä tahansa uikin, on oikeasti syytä olla tietoinen olosuhteista”, Savolainen muistuttaa.
Lue lisää:
Lasten uimataito on heikentynyt korona-aikana – "Uimaopetuksen määrä on romahtanut"
Uimataito
- Arkeologisten löytöjen perusteella uimista harrastettiin jo muinaisessa Egyptissä 2500 eaa. Antiikin Kreikassa ja Roomassa uimataito oli osa sotilaskoulutusta.
- Pohjoismaisen uimataidon määritelmän mukaan uimataitoinen on henkilö, joka pudottuaan syvään veteen niin, että pää käy veden alla, ja päästyään pinnalle ui yhtäjaksoisesti 200 metriä, josta 50 metriä selällään.
- Uimataidon oppiminen on Suomessa asuvan lapsen perusoikeus. Uinti on ainoa laji, joka erikseen nimetään peruskoulun opetussuunnitelmassa.
- Lähde: suh.fi, oph.fi, britannica.com
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
