Siirry pääsisältöönSiirry hakuun
Siirry sivupalkkiinSiirry alaosaan
  • Koronan iskiessä Mikko Suur-Uski teki jo mielessään konkurssia – sitten hän päätti toisin

    Sukutilan jatkaja panee parastaan eli palkittuja erikoisoluita tilan omasta ohrasta. "Minussa ei ollut jyväjemmarin vikaa", Takatalo & Tompuri -panimon yrittäjä selventää.
    ”Teilläpä on hauska työ, vain keittelette ja maistelette oluita”, jotkut panimovieraat arvelevat, mutta Marjo ja Mikko Suur-Uski vakuuttavat, että oluenteosta on hohdokkuus kaukana.
    ”Teilläpä on hauska työ, vain keittelette ja maistelette oluita”, jotkut panimovieraat arvelevat, mutta Marjo ja Mikko Suur-Uski vakuuttavat, että oluenteosta on hohdokkuus kaukana. Kuva: Kari Salonen
    Takatalo & Tompurin oluita on palkittu niin Suomessa kuin maailmalla. Se ei isännän mielestä ole ihme, sillä ne on  tehty maailman parhaasta ohrasta ja vedestä.
    Takatalo & Tompurin oluita on palkittu niin Suomessa kuin maailmalla. Se ei isännän mielestä ole ihme, sillä ne on tehty maailman parhaasta ohrasta ja vedestä. 
    Takatalon vanhaan navettaan on remontoitu panimo, pieni myymälä ja viimeimmäksi ravintola.
    Takatalon vanhaan navettaan on remontoitu panimo, pieni myymälä ja viimeimmäksi ravintola. 

    Syysmyrskyisenä päivänä Takatalon pihapiiri Virolahdella näyttää ankealta. On kuraista ja harmaata. Navetassa on jokin remontti menossa, ja sitä vastapäätä seisoo 1970-luvun punatiilitalo kulmittain kulahtaneen puutalon vieressä.

    Kun astuu sisään entiseen rehuvarastoon, eteen aukeaa toinen maailma. Täällä sijaitsee Takatalo & Tompuri -niminen panimo, missä Mikko Suur-Uski tuottaa palkittuja Kaski-oluita.

    Joulukuun alussa neljä vuotta sitten tältä tilalta lähtivät kauppaan ensimmäiset oluet.

    ”Jos olisin tiennyt etukäteen, millainen taival tämä on ollut, niin en varmasti olisi lähtenyt. Mutta onpahan vanhainkodissa tarinoita kerrottavaksi”, Mikko Suur-Uski naurahtaa.

    Takatalo on 328 vuotta vanha sukutila Virolahdella lähellä Venäjän rajaa. Aiemmat yhdeksän sukupolvea tuotti tilalla maitoa.

    ”Meillä on vaimon kanssa vähän laktoosiongelmaa, joten vaihdettiin nestettä”, Mikko heittää.

    Suur-Uskit eivät olleet suunnitelleet maanviljelijäksi ryhtymistä. Molemmilla oli hyvät työpaikat Jyväskylässä, perheessä kolme lasta ja juuri valmistunut omakotitalo.

    Mutta kun Mikon isä sairastui, kotitilalta lähtivät lehmät pois ja tilalle ei löytynyt toista jatkajaa, niin...

    ”Jos sen sillai selittäis, että isoisä kävi yöllä koputtamassa olkapäälle ja kysymässä, että mitäs sie Mikko meinaat. Se ois ehkä järkevin selitys – ja täs myö nyt ollaa.”

    Mikko Suur-Uski oli lähtenyt Virolahdelta 20 vuotta sitten, ja siinä ajassa 60 hehtaarin tilan viljelystä oli tullut elinkeinon sijaan kallis harrastus. Piti keksiä, miten tila elättäisi viisihenkisen perheen.

    ”Minussa ei ollut jyväjemmarin vikaa, joten kun Pro­Agria ehdotti jatkojalostusta, niin ajattelin, että ohran paras jalostusmuoto on olut.”

    Niin syntyi panimo Takatalo & Tompuri. Yhtiökumppaniksi lähti naapuritilan koulukaveri, joka tosin viime kesänä vetäytyi pois toiminnasta.

    ”Tämä on kopio viinimaailmasta: Viinintekijä kertoo tilalla, missä tarhassa mikäkin rypäle on kypsynyt, että syntyy kyseinen viini. Mietin, että olueeseen voi suhtautua samalla tavoin.”

    Vuodet keittiömestarina olivat valmentaneet Mikko Suur-­Uskin oluenpanijaksi. Ennen maatilan sukupolvenvaihdosta hän joutui myös koulunpenkille oppimaan maanviljelyä. Oluenpano-oppia Mikko sai kaimaltaan olutguru Mikko Salmelta.

    ”Heti ensimmäisenä päivänä ymmärsin, että ruuanlaitolla ja oluenteolla ei ole eroa. Vierteen tekohan on samaa kuin keittäisi lihalientä.”

    Marjo-vaimo seurasi ensin sivusta, miten kovaa työtä sekä maanviljely että oluenpano ovat. Pari viime vuotta hänkin on työskennellyt panimossa.

    ”On ollut hieno huomata, millaista tulosta Mikon into­himo tuottaa”, vaimo kiittää.

    Mikko on ostanut kaikki panimolaitteet uutena ja pannut sukutilan lainojen pantiksi.

    ”En antanut itselle vaihtoehtoa, voiko tässä onnistua. Jos mie tössin tän homman, isoisät nousee haudastaan ja antaa turpiin”, Mikko vitsailee.

    Seinän takaa kuuluu naputusta. Suur-Uskit remontoivat navettaan parhaillaan ravintolaa, jonka on tarkoitus valmistua jouluksi. Navetta-ravintolassa voidaan vastaanottaa vieraita silloinkin, kun Mikolla on keittopäivä. Sen toiminta-ajatuksena on olut, niin ruuanvalmistuksessa kuin ruokajuomana.

    Entisessä navetan maitohuoneessa toimii panimon puoti, missä varsinkin kesäaikaan riitti vipinää.

    ”Tänä kesänä kävi paljon pariskuntia matkailuautolla, jolla he normaalisti ovat kiertäneet ulkomailla viinitiloja. Nyt he tulivat tänne.”

    Ravintolan rakentaminen osoittaa pariskunnalta uskoa tulevaan. Toisin oli keväällä, kun korona iski: Mikko perui investointisuunnitelmat.

    ”Kun ravintolat suljettiin, oli kuin olisi laittanut hanan kiinni. Kun olet viisi vuotta tehnyt tuplavuoroa, pistänyt kaikki rahasi likoon, ottanut helvetisti velkaa ja sitten kauppa pysähtyy kuin seinään, niin tuli tunne, että tässäkö tää oli. Luulin, että tulee konkurssi.”

    ”Taisin siinä vähän saunoa ja päätin, että v..tut, mä mitään konkurssia tee.”

    Mikko alkoi keittää niin paljon olutta kuin kerkesi, vähän puskuun kesällekin. ”Ajattelin, että jos koko maailma on seis, niin pidetään kerrankin lomaa.”

    Mutta sitten vähittäiskauppa lähti nousuun.

    ”Peruttiin sekin loma. Kesäkuussa myytiin 227 laatikkoa omasta myymälästä, mikä on kymmenneliöiseen maitohuoneeseen aika kiva määrä, kun ottaa huomioon, että täällä ei ole mitään muuta.”

    Kaski-oluiden myyntiä ovat avittaneet useat kilpailuvoitot. Ensimmäinen kultamitali tuli jo vuonna 2017 kylmäsavu­lagerilla vaaleitten lagereitten sarjassa Suomen paras olut -kilpailussa. Tänä vuonna Suomen parhaaksi tummaksi lageriksi valittu Musta kaura voitti kultaa myös Lontoossa samoin kuin savuolut viime vuonna.

    ”Niillä voitoilla on maksettu aika paljon veroja”, Mikko Suur-Uski kiittää.

    Panimo on pystynyt joka vuosi tuottamaan voittoa.

    Tuotannossa on nyt kymmenen eri olutta. Panimo myy oluensa suoraan Kymenlaaksossa ja Etelä-Karjalassa ja lisäksi kolmelle alkoholitukkurille sekä kuusi tuotetta S-ryhmän tukkuun. Tämän vuoden tuotanto noussee 200 000 litraan.

    ”Se on arvio, sillä kaikki ravintola-alaan liittyvä tekeminen on nyt kusessa. Arkadianmäellä ei ole ymmärretty, että ravintola-ala on miljardibisnes. En haluaisi olla sellaisen panimon johtaja, joka on keskittynyt vain ravintolakauppaan.”

    Vaikka Mikko Suur-Uski ei tällä kokemuksella tekisikään enää samaa ratkaisua palata kotitilalle, ei häntä silti kaduta. Hänestä on hienoa, että hän on pystynyt luomaan maaseudulle työpaikkoja.

    ”Kun näistä taloista valot sammuvat, ne eivät syty uudestaan. Jos minusta riippuu, niin haluan pitää maaseudun elinvoimaisena. Täällähän on ihmisen hyvä elää.”

    Suur-Uskien projektit eivät lopu panimoon. Pihapiirissä seisovalle tiilitalolle on keksitty tehtävä, kun siinä asunut mamma pääsiäisenä nukkui pois.

    ”Siinä on häikäisevä aikamatka vuoteen 1978. Taloon tulee kokoustilat, spa-osasto ja majoitusta. Olen ehkä hullu, kun tällaisena aikana investoin, mutta uskon, että maailma muuttuu paremmaksi. Kun ihmiset saavat jälleen liikkua, mulla on, mitä tarjota.”

    Mikko ja Marjo Suur-Uski

    • Pyörittävät Virolahdella Takatalo & Tompuri -panimoa, joka tekee Kaski-merkkisiä oluita.
    • Viljelevät Takatalon tilalla 60 hehtaarilla mallasohraa, kauraa ja heinää.
    • Perheessä 15-, 14- ja 12-vuotiaat lapset.
    • Panimossa viisi työntekijää, vuosituotanto noin 200 000 litraa olutta.