Laura Lindgrenin Jare-poika aloittaa nyt ensimmäisen luokan. Kuva: Jarkko Sirkiä
Kuivannolla kyläkouluun uskotaan vahvasti – ”Kyläkoulut pitäisi nähdä enemmänkin positiivisena asiana”
Orimattilan Kuivannolla kyläkouluun ovat tyytyväisiä niin lapset, perheet kuin opettajatkin.Kuivanto
Kuivannolla kylän lapset odottavat innolla alkavaa lukuvuotta. Kuva: Jarkko SirkiäOrimattilan Kuivannolla suunnataan innolla uuteen lukuvuoteen. Laura Lindgrenin Jare-poika on aloittamassa ensimmäistä kouluvuottaan.
Lindgren tuumaa koulun olevan hänelle itselleen vielä toistaiseksi uusi, sillä hän ei ole Kuivannolla opiskellut; Jaren isä sen sijaan on Kuivannon kasvatteja.
”Minä haluan jo tänään kouluun”, Jare tokaisee taustalta vajaa viikko ennen koulun alkua.
Jare tietää jo useamman kaverin, jotka tulevat samalle luokalle. Eniten hän odottaa koulussa ruokaa eikä tunnustaudu luku- tai laskumieheksi.
Toisen kyläläisen, Petra Virpiaron, toiselle luokalle menevä poika Sisu puolestaan sanoo ensimmäisen vuoden mukavimmaksi oppiaineeksi matematiikan. Hän kertoo ylpeänä laskujen yltäneen aina 200:an asti.
”Meitä oli 13 luokalla”, Sisu muistelee viime vuoden luokkakokoa.
”Meillä on kiva koulu, jonka pihalla riittää tekemistä.” Sisu
Matematiikan ohella hän on pitänyt äidinkielen tunneista. Myös kouluruoka on ollut hyvää, erityisesti kana ja riisi ovat maistuneet.
”Meillä on kiva koulu, jonka pihalla riittää tekemistä”, Sisu sanoo oppimisympäristöstään.
Jaresta ja Sisusta tulee luokkakavereita, sillä Kuivannolla on käytössä kaksi luokka-astetta yhdistävät yhdysluokat. Tulevasta luokkakaveristaan poiketen Sisu ei vielä haluaisi kouluun.
Hänen puolestaan loma saisi jatkua edelleen.
”Vielä viisi viikkoa”, hän toivoo hymy suupielillään ja saa jokaisen naurahtamaan.
Sisun mielestä luokalla on ollut hyvä yhteishenki ja kavereita on riittänyt.
Lindgren itse puolestaan hieman jännittää esikoisensa kouluun menoa ja arvelee itkun pääsevän ensimmäisenä koulupäivänä.
”Jännitystä kyllä helpottaa se, että tiedän Jarella olevan täällä heti paljon kavereita.”
Virpiaron esikoinen ennätti käydä Kuivannolla muutaman vuoden koulua, ja hänen pojalleen Sisulle alkava lukuvuosi on toinen. Yhteistyö koulun kanssa on toiminut moitteetta.
”Asiat on aina saatu sovittua, kun opettajia ja muita vanhempia on ollut helppo lähestyä mieltä askarruttavissa kysymyksissä.”
Hänellä on myös kokemusta suuremmista kouluista, joissa yhteyden saaminen on ollut selvästi vaikeampaa kuin Kuivannossa.
”Jollei täällä kukaan ennätä heti vastaamaan, voi poiketa paikan päällä, jolloin asiat viimeistään keskustellaan.”
”Ehdin olla aidosti mukana lasten kasvussa.” Annika Kaila
Kuivannon alakoulun rehtori Annika Kaila odottaa innolla alkavaa lukuvuotta. Rehtorin toimen lisäksi Kaila on yhden 12-lapsisen yhdysluokan opettaja. Kollegoina hänellä on kaksi muuta opettajaa ja kaksi koulunkäynninohjaajaa.
”Erityisopettaja käy meillä kaksi kertaa viikossa”, hän kertoo tyytyväisenä.
Alkavalla lukuvuodella Kuivannolla on 43 oppilasta. Samassa koulurakennuksessa toimii myös kaupungin päiväkoti, jossa vipeltää parisen kymmentä lasta.
”Vilinää pihapiirissä siis riittää päivisin, ja iltaisin on erilaista toimintaa koulun tiloissa.”
Pieni ryhmäkoko mahdollistaa Kailan mukaan erittäin lapsilähtöisen opetuksen. Kyläkoulussa Kaila ei koe riittämättömyyden tunnetta, vaan aina jokaisen lapsen kohtaamiseen jää riittävästi aikaa.
”Ehdin olla aidosti mukana lasten kasvussa.”
Yhteisöllisyys on myös pienessä kyläkoulussa arvossaan, sillä jokainen opettaja opettaa kaikkia lapsia. Kotien kanssa tehdään hedelmällistä yhteistyötä.
”Myös vanhempien kanssa puhalletaan yhteen hiileen, sillä sekä koulun että perheiden keskiössä on lasten hyvinvointi.”
Koulun rehtori Annika Kailan mukaan opetus pystytään toteuttamaan hyvin lapsilähtöisesti. Kuva: Jarkko SirkiäPoikien lähtiessä takaisin koulun käytäville leikkimään Virpiaro kertoo koulun ja päiväkodin vanhempainyhdistyksen olevan aktiivinen esimerkiksi rahankeräämisessä.
”Kerran vuodessa on järjestetty koulun pihalle tapahtuma, jonne on tuotu muun muassa maatalouskoneita. Siinä ohessa on sitten kerätty varoja koululle arpoja myymällä.”
Vanhempainyhdistys oli vähän aikaa sitten mukana tekemässä läheiselle koulun käyttämälle urheilukentälle uudet aidat. Tämä on äitien mielestä yksi esimerkki alueen yhteishengestä.
Lindgren kuvaakiin Kuivantoa ”yhdeksi suureksi perheeksi”. Hänen mielestään jokaiselle on avoimet ovet. Tarvittaessa naapureista saa perheenäitien mukaan apua lastenhoidossa.
”Täällä ei ole sellaista asennetta, että me ei kaveerata noiden kanssa. Kyllä Kuivannolla voi mennä kenelle tahansa kylään ja aina kahvit keitetään”, Virpiaro jatkaa.
Petra Virpiarolle ja hänen pojalleen Sisulle alkava lukuvuosi on toinen. Kuva: Jarkko SirkiäVirpiaro sanoo, että Kuivannolle on ollut muuttoliikettä. Uusia kasvoja on näkynyt päiväkodin ja koulun yhteydessä, mutta nyt on menossa hiljaisempi vaihe.
”Kaupunki voisi kyllä markkinoida paremmin tervettä kyläkoulua, jotta tänne saataisiin uusia asukkaita.”
Kuivannon koulu, kuten useat muutkin suomalaiset kyläkoulut, on ollut pitkään jo ”liipaisimen alla”, mutta perheenäidit kertovat koulun kohtalon olevan toistaiseksi hyvä.
”Kyläläiset eivät enää jaksa käsitellä asiaa koko ajan, vaan toivovat tilanteen rahoittuvan. Meillä on todella mahtava kyläkoulu, jonka kanssa vain haluttaisiin elää rauhassa”, Virpiaro pukee seudun asukkaiden tuntoja sanoiksi.
”Asia päätetty, lyödään nuija pöytään ja siirrytään seuraavaan asiaan.” Laura Lindgren
Hän toivoisi myös lasten puolesta, ettei kyläkoulusta koko ajan keskusteltaisi kielteiseen sävyyn.
”Tästä syystä koulukeskustelua ei enää haluttaisi nostaa uudestaan esille”, Virpiaro pohtii.
Samalla hän toivoo päättäjiltä harkintaa koulupäätöksiin.
”Kyläkoulut pitäisi nähdä enemmänkin positiivisena asiana ja hyvänä mainoksena paikkakunnalle kuin kuluina ja riesana”, hän lisää.
Lindgrenin mukaan vanha päätöksentekokeskustelu tuntui ennalta sovitulta. Keskustelua ei liiemmin käyty.
”Asia päätetty, lyödään nuija pöytään ja siirrytään seuraavaan asiaan.”
Kuivannon koulu sai lakkautuspäätöksen, mutta lopulta lakkautuspäätös peruttiin. Perheenäidit kertovat hyvässä kunnossa olevan kiinteistön ja terveen sisäilman koituneen koulun pelastukseksi.
”Suurta remontointitarvetta ei Kuivannolla ole, joten koulu jatkaa, kunnes toisin päätetään”, Virpiaro kertoo.
Kuivannon koululla ison koulurakennuksen lisäksi oppilaita odottaa puhdas sisäilma. Kuva: Jarkko SirkiäPerheenäidit pitävät lasten koulua erinomaisena muun muassa ammattitaitoisen henkilökunnan ansiosta. He toivoisivat, että yhä useampi ymmärtäisi Kuivannon koulun vahvuudet.
”Potentiaalia olisi koulurakennuksen kanssa etenkin iltatoiminnassa”, Virpiaro ajattelee.
Seurakunta on järjestänyt koululla kerran viikossa iltapäiväkerhoa, johon vanhemmat ovat toivoneet lisäyksiä. Äidit kertovat, että melkein jokaisesta kylän perheestä käydään muualla töissä.
”Muuten on ollut kivasti toimintaa esimerkiksi nuokun kautta”, Virpiaro summaa.
Varttuneemmat kyläläiset ovat päässeet myös nauttimaan koulun tiloista, sillä kuivantolaisäidit kertovat liikuntasalissa järjestettävän erilaisia urheiluvuoroja.
”Täällä on vain mielikuvitus rajana.” Laura Lindgren ja Petra Virpiaro
Kuivantoa Virpiaro suosittelee muuttajille hyvin toimivan päiväkodin ja koulun takia. Lindgren kehottaa jokaista maallemuuttoa harkitsevaa vain lähtemään.
”Täällä on niin rauhallista. Välimatkasta huolimatta naapureita ei kuitenkaan unohdeta”, hän nostaa maalla asumisen valteiksi.
”Meidän kylällä puuhataan. Sillä pyritään järjestämään yhteistä tekemistä vauvasta vaariin”, Virpiaro jatkaa yhteisöllisyydestä.
Poikien mielestä maalla on mukavinta erilaiset koneet. Sisu tunnustautuu Valtra-mieheksi ja Jare kantaa ylpeydellä New Hollandin lippalakkia.
Virpiaron mielestä maalla elämisessä on lasten kannalta se hyöty, että maaseudulla on rajattomasti erilaisia mahdollisuuksia harrastaa ja oppia uusia taitoja.
”Meilläkin on pohdittu, että jos lapsi asuisi kaupungissa, niin ei hänellä olisi 8-vuotiaana tällaisia arkielämän taitoja.”
Maalaisäitien mielestä lapset pääsevät maalla tekemään käsillään, minkä vuoksi ei tarvitse vain ”istua neljän seinän sisällä”.
”Täällä on vain mielikuvitus rajana”, he lopettavat yhdessä.
Sisun ja Jaren lisäksi Kuivannolla opiskelee alkavalla lukuvuonna yhteensä 43 oppilasta. Kuva: Jarkko SirkiäOrimattilassakin painitaan pienenevän lapsiluvun kanssa, joka ajaa kyläkouluja ilman maallemuuttoa entistä ahtaammelle lähivuosina.
Lopulta lakkautukseen johtava lapsiluku on kuntapäättäjien käsissä, sillä opetuksenjärjestäjinä kunnilla on itsenäisyys päättää kouluverkostostaan.
Orimattilan sivistysjohtaja Mika Silvennoinen haastaa perinteistä kouluverkkokeskustelua, jossa koulu olisi joko kokonaan auki tai kokonaan kiinni.
Yhdeksi ratkaisuksi hän ehdottaa etäopetuksen laajempaa hyödyntämistä.
”Kaikille se ei tietenkään sovi eikä tarvitsekaan sopia, mutta paljon on myös lapsia, joilla esimerkiksi yksi tai kaksi etäpäivää viikossa voisi vähentää pitkien koulumatkojen tuomaa kuormitusta”, Silvennoinen pohtii.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
