Valokuvaajapariskunta taltioi tarinoita Suomen museoteiden varsilta

Valokuvaajat Johanna Erjonsalo ja Jetro Stavén kiertävät Tie vie -projektinsa puitteissa tuhansien kilometrin matkan ympäri maata. Äänekosken museotiellä kuvattavaksi löytyi paikallinen Hanna Wacklin. Kuva: Petteri Kivimäki

Oravaislaiselle Göran Backmanille Taistelutantereentie on merkityksellinen paikka. Kuva: Johannes Tervo

1800-lukulaiseen ruotsalaisen upseerin asuun sonnustautunut mies seisoo korkean kukkula laella.

Taustalla avautuu kesäinen pohjalainen peltomaisema, jonka lomassa kiemurtelee hiekkatie. Tie näyttää äkkiseltään tavanomaiselta ydinmaaseudun kulkuväylältä.

Kyseessä on kuitenkin yksi Suomen virallisista museoteistä, 1600-luvulla valmistunut Taistelutantereentie Vöyrin Oravaisissa.

Tien erityislaatuisuudesta johtuen myös helsinkiläinen valokuvaajapariskunta, Johanna Erjonsalo ja Jetro Stavén, ovat hakeutuneet kameralaukkuineen oravaislaisen pellon laidalle.

Suomessa on yhteensä 22 museotietä, jotka ovat kaikki Erjonsalon ja Stavénin kuvauskohteina.

"Olemme molemmat ammattivalokuvaajia ja halusimme toteuttaa yhteisprojektin, jossa kuvataan Suomen eri osissa. Ensimmäisenä ajatuksena oli lähteä kuvaamaan kauniita suomalaisia teitä maakuntiin", Erjonsalo kertoo.

Kuvausprojekti jalostui käsittelemään suomen museoteitä.

"Saimme ajatuksen museoteistä puolitoista vuotta sitten kun kävimme keskustelemassa valokuvausprojektistamme Suomen tieyhdistyksen ihmisten kanssa", Erjonsalo sanoo.

Projektiin lähtivät sponsoreiksi Ely-keskus, Väylävirasto, Suomen Tieyhdistys sekä tieliikenteen alan erikoismuseo Mobilia.

"Haimme ja saimme apurahaa sieltä projektin toteuttamiseen. Kuvausprojekti sai nimen Tie vie."

Upseerinpukuun sonnustautunut mies on paikallinen kotiseutuyhdistysaktiivi ja historianopettaja Göran Backman, jolle museotie on merkityksellinen paikka.

"Tällä paikalla käytiin tärkeä Suomen sodan taistelu ruotsalaisten ja venäläisten joukkojen välillä vuonna 1808. Taistelussa oli vastakkain 6 000 venäläistä ja 5 500 Ruotsi-Suomen sotilasta", Backman taustoittaa.

Backman on vetänyt Oravaisten historiayhdistystä vuodesta 1992.

"Olemme tehneet parhaamme, että ihmiset alkaisivat vierailla tällä paikalla. Opastuskylttien lisäksi olemme laittaneet kukkulalle suuret liput liehumaan. Ne näkyvät valtatielle saakka", Backman kertoo.

Vuonna 2008 Taistelutantereentien miljöön sotaisa historia heräsi henkiin ennennäkemättömällä tavalla, kun paikalla järjestettiin taistelunäytös.

Tapahtumalla muistettiin silloin tasan 200 vuotta sitten käytyä taistelua.

Erjonsalon ja Stavénin projektissa elämää museoteillä peilataan niiden varsilla asuvien ihmisten kautta.

"Emme halunneet, että projekti kertoo pelkästään teistä, vaan halusimme tuoda nämä paikat nykypäivään journalistisella otteella. Jokaisessa kohteessa kuvattaviksi valikoituu ihminen tai ihmisiä, jotka käyttävät tietä tai heillä on vähintäänkin jotain siihen liittyviä muistoja", Stavén sanoo.

Jokaisesta museotiestä otetaan kaksi kuvaa: ensimmäinen pelkästä tiestä ja toinen paikallisesta ihmisestä tai ihmisistä.

Stavén kertoo mieleenpainuvasta kuvausreissusta Itä-Lappiin Savukoskelle.

"Siellä on samassa kuvassa kolme sukupolvea suvusta, jolla on tosi syvät juuret museotiehen."

Suvun vanhempi mies oli ollut rakentamassa tietä 1960-luvulla.

"Tien varrella on juhlittu häitä, ja perheen äidin veli menehtyi tiellä traagisessa moottoripyöräonnettomuudessa. Sukupolvien ketju sekä elämän iloiset ja synkät tapahtumat kiinnittyvät yhteen ja samaan tiehen", Erjonsalo pohtii.

Hanna Wacklin oli avaamassa Koivistonkylän museotietä Äänekoskella Keski-Suomessa vuonna 1998.

"Sain kunnian leikata tien yli vedetyn nauhan museotien avajaistilaisuudessa. Ratsastin paikalle Jyrä-hevosellani", Wacklin muistelee.

Hevonen on jo edesmennyt, mutta Wacklin muistelee uskollista ratsua lämmöllä.

22 vuotta avajaisseremonian jälkeen hän seisoo Koivistonkylän museotiellä hevosesta otettu valokuva kädessään.

"Kyseessä on ollut historiallisesti paljon käytetty tie, joka nykyäänkin on monen koululaisen koulutie", Wacklin kertoo.

2,9 kilometrin mittainen museotie kulkee kumpuileviin peltomaisemiin muodostuneen kylämuodostelman halki.

Tähänkin tiehen liittyy sotahistoriaa, sillä Suomen sodan merkittävä taistelu käytiin paikalla yli 200 vuotta sitten.

"Suurimmassa osassa Suomen museoteitä sotahistoria on läsnä tavalla tai toisella", Stavén toteaa.

Erjonsalo ja Stavén ovat kuvanneet Suomen 22 museotiestä 16.

Loput kuusi museotietä kuvataan heinä- ja elokuussa Haminassa, Ruokolahdella, Mikkelissä, Pertunmaalla, Simossa ja Suomussalmella.

"Etsimme näillä paikkakunnilla museoteiden varsilla eläviä ihmisiä kuvattaviksi ja haastateltaviksi. Meihin saa olla asiassa yhteydessä", Erjonsalo vinkkaa.

Tie vie -projekti huipentuu valokuvanäyttelyyn, joka järjestetään Kangasalla keväällä 2021. Siellä ovat esillä Erjonsalon ja Stavénin ottamat kuvat kaikilta Suomen museoteiltä.