Saimaan saaressa asuvat Mielikäiset muistavat hyvin, millaista elämä oli ilman sähköä – myrskyihin joutuu varautumaan yhä: "Kotivaraa pitää aina olla"

Saaristossa pitää osata elää omin avuin. Nelivuotias Pekka Mielikäinen opettelee saaristolaista elämäntapaa isoisänsä Esko Mielikäisen jalanjäljissä. Kuva: Saara Lavi

Kun asuu Saimaan saaressa, lossimatkan päässä mantereesta ja kaukana palveluista, on pärjättävä hyvin pitkälti omin avuin. Jos sähköt katkeavat jouluaattona, Savonlinnan Pietolansaaressa asuva Esko Mielikäinen hurauttaa varavoimaa tuottavan aggregaatin käymään.

Tosin hän muistaa vielä mainiosti, miten arkea pyöritetään ilman sähköäkin: Pietolansaareen vedettiin sähköt vasta vuonna 1969. Kinkkua ei siis tarvitsisi jättää sähkökatkon vuoksi paistamatta.

"Ennen sähköjä täällä pelattiin kaasuvalojen kanssa. Ruokaa tehtiin myös kaasuhellalla ja leivinuuni lämpisi joka päivä."

Pietolansaaresta kuljetaan lossiyhteyden kautta mantereelle. Savonlinnaan kertyy matkaa 90 kilometriä autolla, koska Saimaata pitää kiertää. Veneellä matka on paljon lyhyempi: kaupungin valot häämöttävät 22 kilometrin päässä. Kuva: Saara Lavi

Koronapandemian alkaessa suomalaisille muistuteltiin, miten tärkeää on pitää kohtuullista ruoka- ja muiden välttämättömien tavaroiden varastoa pahan päivän varalle. Saaristolaiselle varautuminen on itsestäänselvyys.

"Saarielämä on opettanut, että kotivaraa pitää aina olla. Hiivapakettia ei lähdetä kaupasta hakemaan, jos se sattui unohtumaan."

Pietolansaaresta kertyy kaupunkiin eli Savonlinnaan matkaa 90 kilometriä autolla – tosin ensin on taitettava matkaa lossilla. Vesitse välimatka on 22 kilometriä. Savonlinnassa Esko ja Seija Mielikäinen hoitavat kauppa-asioinnit noin kerran viikossa.

"Varsinkin aiemmin kuljettiin kesäisin paljon veneellä."

Puulämmitys pelastaa, jos sähköt katkeavat kylmään vuodenaikaan. Kuva: Saara Lavi

Vaikka sähkötön elämä ei ole pietolansaarelaisille läheskään yhtä outoa kuin useimmille muille suomalaisille, vuosien varrella on koettu kiperiä tilanteita, kun myrskyt ovat tuivertaneet sähköt tainnuksiin.

Kun sähköt tulivat 1960- ja 70-luvun vaihteessa, Mielikäisen navetassa oli toistakymmentä lehmää. Karjatalous sähköistettiin. Ensin otettiin käyttöön kannukone ja myöhemmin putkilypsykone.

Mielikäinen muistaa, että 1970-luvulla sähköt olivat pahimmillaan vuoden lopulla kolme vuorokautta poikki. Aggregaattia ei tuolloin ollut käytössä.

"Lehmien utareet tulivat täyteen eikä koneella voinut lypsää. Vettä ei tullut, vaan karjalle piti hakea juomavesi järvestä ja juottaa sangolla. Jotenkin siitä vain selvittiin."

Ihmisillä ei ollut hätää, vaikka kylmä vuodenaika olikin: lämmitys hoitui puilla.

"Valoja meillä oli vielä vanhalta ajalta, joten pimeys ei ollut ongelma."

Asta-myrsky teki tuhoisaa jälkeä Saimaan alueella. Kuva on otettu Savonlinnan Liistonsaaressa 1.8.2010. Kuva: Sakari Martikainen

Toinen koettelemus osui vuoden 2010 kesälle, jolloin rajuilma Asta ja sen kaksi seuraajaa pistivät kaiken mullin mallin heinä-elokuun vaihteessa. Nämä myrskyt aiheuttivat toistaiseksi pisimmän sähkökatkon.

"Silloin sähköt olivat toista viikkoa pois. Onneksi saimme jo toisena päivänä lainaan aggregaatin", Mielikäinen kertoo.

Tältä näytti Etelä-Savon Sulkavalla Asta-myrskyn jälkeen. Arkistokuva. Kuva: Antti Raatikainen

Tuolloin Mielikäisen maatilalla oli vielä karjaa. Lehmistä luovuttiin pari vuotta myöhemmin.

Kesällä ei ole puutetta valosta eikä lämmöstä, mutta pakastimen ruokatarvikkeille olisi pitänyt heittää hyvästit, ellei varavoima olisi järjestynyt.

Mielikäiset ovat asuneet Pietolansaaressa 1500-luvulta lähtien. Esko ja Seija Mielikäisen lapsenlapsi Pekka on 17. sukupolven edustaja. Kuva: Saara Lavi

Pietolansaaressa asuu nykyään 15 henkilöä.

"Enimmillään täällä oli 1960-luvulla 60–70 asukasta, kun perheissä oli paljon lapsia. Saarelta lähdettiin naapurisaareen kouluun, omaa koulua tai kauppaa täällä ei ole ikinä ollut."

Mielikäisen suku on asunut ja viljellyt saarella 1560-luvulta lähtien.

Vuoteen 1989 saakka saarelaisten yhteydet mantereelle olivat laivojen ja veneiden varassa. Lossi saatiin tuolloin, ja se on toiminut Mielikäisen mukaan moitteetta.

"Se on suojaisessa paikassa niin, että sen kanssa ei ole ollut ongelmia."

Myrskyt ovat usein tehneet juuri Etelä-Savossa rumaa jälkeä.

"Varmasti isot vesistöt vaikuttavat siihen, että meille on tullut trombeja ja syöksyvirtauksia", Mielikäinen arvelee. Myllerryksiä on vyörynyt Saimaan alueelle toiselta suurjärveltä, Laatokalta.