Ruoskan tyylisuuntana on konemetalli. Patrik Mennanderin mukaan suuntaus on erityisen suosittua Euroopassa ja Meksikossa. Kuva: Petteri Kivimäki
Metallibändi Ruoska tekee taas uutta musiikkia ja festivaalikesä on aluillaan – ”Bändi on huippuvireessä”
Ruoskan laulajalla Patrik Mennanderilla on monta rautaa tulessa. Juvalta kotoisin oleva hevimuusikko viimeistelee levyä, keikkailee ja työskentelee omalla tatuointistudiollaan.Mikkeli
Metalliyhtye Ruoskan laulaja Patrik Mennander on kotoisin maaseudulta. Luonto ja maalaismaisemat ruokkivat musiikillista luovuutta, hän kertoo. Kuva: Petteri KivimäkiMetalliyhtye Ruoskan laulaja, muusikko Patrik ”Pate” Mennander innostuu silminnähden kertoessaan, että bändi työstää jälleen täyttä häkää uutta musiikkia.
”Kaksi sinkkua uudelta albumilta on tullut jo ulos ja kolmas sinkku, Silti syntinen, ilmestyy 23. kesäkuuta. Myös musiikkivideo on työn alla”, Pateksi itsensä esittelevä mies kertoo.
2000-luvun alussa perustettu Ruoska teki viisi pitkää musiikkilevyä vuosina 2002–2008. Sen jälkeen uutta materiaalia ei julkaistu kuin vasta tämän vuoden alussa.
”Pitkä tauko musiikin tekemisessä johtui siitä, että Ruoskassa tapahtui henkilövaihdoksia ja kaikki keskeiset biisintekijämme, ennen muuta pääasiallinen säveltäjä Kai Ahvenranta, lähtivät yhtyeestä pois”, Mennander sanoo.
Keikkailua Ruoska ei kuitenkaan lopettanut missään vaiheessa, vaan bändi on kiertänyt joka vuosi soittamassa ympäri maata.
”Keikkailun kautta meillä on pysynyt koko ajan tuntuma tähän tekemiseen. Ei bändiä ole kuopattu eikä kuopata”, Mennander korostaa.
Paluu uuden musiikin tekemisen pariin alkoi hahmottua, kun bändin uudempaan jäsenkuntaan lukeutuva kitaristi Samuli Rimmi ehdotti Ruoskan muille jäsenille uusien demoraitojen tekemistä.
”Pari vuotta sitten keikkamatkan yhteydessä pistäydyimme Kuopiossa studiolle ja lähdimme työstämään paria biisiaihiota. Hetken päästä tuli ihan tippa linssiin, kun kaikki kuulosti niin hyvältä. Tuli sellainen fiilis, että tästä tämä homma taas lähtee”, Mennander muistelee.
Koronavuodet ovat olleet bändien keikkarintamalla hiljaiselon aikaa, mutta Ruoska käytti ympäröivän maailman pysähtyneen tilan hyödykseen.
”Syvennyimme kunnolla uusien biisien tekoon, studiosessioihin sekä musavideon suunnitteluun ja tekemiseen. Näiden sessioiden seurauksena uusi levy on jo viittä vaille valmis ja se tulee ulos ensi syksynä”, Pate Mennander kertoo.
Syventyminen tuli miehen mukaan tarpeeseen, sillä studiotekniikka oli ehtinyt kehittyä hurjasti 14 vuodessa, jolloin Ruoskan edellinen pitkäsoitto Rabies näki päivänvalon.
”Jos jo vuosituhannen alussa tuntui, että biiseihin kasattiin älytön määrä päällekkäisiä raitoja, niin niiden määrä on tähän päivään mennessä vähintäänkin tuplaantunut. Sinne kasataan päällekkäin vokaaleja, erilaisia instrumentteja – ja meidän musiikkityylissämme tietysti myös koneraitoja.”
Ruoskan tyylisuunta on konemetalli, jossa konemusiikkia ja industriaalielementtejä yhdistellään perinteisempään heavy metal -soundiin.
Paten mukaan bändin uran alkuaikoina Ruoskalla oli leikkimielinen kisa Turmion kätilöt -yhtyeen kanssa siitä, kumpi on Suomen Rammstein.
”Tai pikemminkin sitä kisaa käytiin silloin musiikkilehtien palstoilla. Ja taisi käydä niin, että me sen voitimme aika selkeästi sitten”, mies sanoo ja naurahtaa.
Ruoskasta syntyy herkästi mielikuva juuri Rammsteinista, mutta Mennander uskoo sen johtuvan enimmäkseen ulkomusiikillisista tekijöistä.
”Meillä on uramme alusta asti ollut lavalla yhtenäiset esiintymisasut, mutta sekin on tyypillistä koko erittäin laajassa konemetalligenressä”, hän pohtii.
”En tietenkään lähde kiistämäänkään yhtäläisyyksiä Rammsteiniin, niitäkin väistämättä on, kun kyseessä on koko konemetallin kiistaton suuruus. Ei siinä mitään väärää ole.”
Konemetalli on maailman mittakaavassa erityisen suosittua Euroopassa, ja siellä erityisen suosittua Saksassa, Mennander taustoittaa.
”Toinen vahvan suosion alue on Latinalainen Amerikka. Ruoskalla on alusta asti ollut paljon meksikolaisia faneja. Suomen kieli kolahtaa kuulijakuntaan espanjankielisissä maissa. Kielissä on tiettyä samankaltaisuutta”, Ruoskan nokkamies kertoo.
”Ja varmaan jotain samaa on hullussa mentaliteetissakin”, hän veistelee.
Ruoska keikkailee ensi kertaa tänä kesänä tulevana lauantaina 18.6. Oulussa järjestettävässä Metal Capital Festival -tapahtumassa.
”Pitkä tauko musiikinteossa on tehnyt meille vain hyvää. Bändi on huippuvedossa”, Pate Mennander lupaa.
Ruoska on Patrik Mennanderin selkeästi tunnetuin ja suurimman suosion saavuttanut yhtye ja musiikkiprojekti, mutta suinkaan ensimmäinen laatuaan se ei ole.
”Aloimme kavereiden kanssa viritellä Juvalla bändiprojekteja jo esiteineinä, siinä 13-vuotiaina. Ruoskan kaikki alkuperäisjäsenet ovat koulukavereitani rinnakkaisluokilta”, Mennander kertoo.
”Esiteininä sellainen tiukempi trash metal -musiikki alkoi toden teolla kiinnostaa. Oli Metallicaa ja Anthraxia, joita kuunneltiin, fanitettiin ja apinoitiin”, hän muistelee.
Juvalla pyöri jo 1980-luvulla Juvarock-yhdistys, joka hankki nuorille rumpuja ja PA-laitteita.
”Kunta hoiti meille maksuttomat treenitilat ja Juvarock huolehti kaikesta muusta. Jälkikäteen täytyy todella isolla kädellä kiittää Juvaa kaikesta siitä hienosta tuesta. Treenikämpät ovat olleet vuodesta toiseen todella kovassa käytössä.”
”Ei liene siis sattumaa, että juuri Juvalta tulee asukaslukuun nähden ihan kivasti orkestereita.”
Patrik ”Pate” Mennander on työskennellyt tatuointiyrittäjänä kahden vuosikymmenen ajan. Kuva: Petteri KivimäkiHajanaisista bändiprojekteista huumorisävytteinen punkyhtye, Paten yhdessä kavereidensa kanssa perustama Natsipaska, alkoi saada 1990-luvulla nostetta.
”Jopa siinä määrin, että meidän biisi soi RadioMafialla. Vappu pilalla -biisistä tuli meidän kaikkien aikojen ensimmäinen radiohitti.”
Natsipaska julkaisi sinkkuja ja kolme täyspitkää levyäkin.
”Kaikki Natsipaskan julkaisut tehtiin Ayshire Recordsille. Kun se homma aikanaan kaatui, niin lähestyimme Kråklund Recordsin Vesku Jokista ja tiedustelimme, kiinnostaisiko häntä yhteistyö”, Pate muistelee.
”Vesku vastasi suoraan tyyliinsä, että kyllä kiinnostaa, muttei tuolla nimellä!”
Natsipaska haudattiin ja sen raunioille syntyi Ruoska, joka alkoi keskittyä musiikillisessa ilmaisussaan vakavampaan metallimusiikkiin.
Ruoskan perustaminen osui Paten mukaan onnekkaaseen saumaan, 2000-luvun alkuun, jolloin Suomi-metalli alkoi saada nostetta.
”Oli Timo Rautiainen ja Trio Niskalaukaus ja oli Kotiteollisuus. Ja pian niiden jälkeen Mokoma ja Stam1na alkoivat nostaa päätään. Pääsimme mukaan siihen samaan imuun.”
Patrik Mennander pyörittää päivätyönään His Masters Tattoo -tatuointistudiota, tai tarkemmin ottaen studioita.
”Minulla on tatuointiliikkeet täällä Mikkelissä, Heinolassa ja Kotkassa. Olen tehnyt tatuointeja jo kahden vuosikymmenen ajan, ja tämä on mainiota vastapainoa musiikille ja keikkailulle.”
20 vuodessa tatuointibisnes Suomessa on ehtinyt mullistua moneen otteeseen.
”Kun silloin aluksi ihmiset ottivat niitä yksittäisiä tribaaleja ja aasialaisia kirjainmerkkejä, niin nyt ennestään tatuoimattomat ihmiset pamahtavat ovesta sisään, että vedetään koko hiha tatuoinneilla tähän malliin”, Mennander sanoo.
”Ihmiset ottavat enemmän tatuointeja, suurempia tatuointeja ja ennen kaikkea tarkemmin suunniteltuja kuvia ja kuvioita.”
Yhtenä sivubisneksenä Ruoskan nokkamiehellä on myös kullan myyntiin perustettu nettikauppa.
”Kaikenlaista tulee ja on tullut puuhattua. Koulut eivät ole minua koskaan niin kiinnostaneet, vaan ihan peruskoulupohjalta mennään. Olen enemmän sellainen kädet saveen -tyyppi. Työn tulokset pitää saada nähdä heti”, Pate Mennander summaa.
Kuka?
Patrik ”Pate” Mennander on tatuointiyrittäjä, muusikko ja Ruoska-yhtyeen vokalisti.
Syntynyt vuonna 1975 Helsingissä, mutta asunut lapsuutensa ja nuoruutensa Juvalla.
Asunut Mikkelissä vuodesta 1994 ja on kolmen lapsen isä.
Polveutuu vanhasta länsisuomalaisesta pappissuvusta.
Täällä soi Ruoskan tuore single:
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
