Martta Fredrikson pitää etenkin koulujen metsäretkiä tärkeänä rahoituskohteena. Kuva: Annika Haapanen
Martta Fredrikson edistää metsäelinkeinoa Helsingin keskustassa ‒ ”Pienillä teoilla on iso merkitys”
Martta Fredriksonin kiinnostus metsiin kumpuaa jo lapsuudesta. ”Käytiin isovanhempien kanssa katsomassa, miten taimikot kasvaa ja metsät voi. Metsästä poimittiin marjat ja sienet. Sieltä se kiinnostus on lähtenyt.”
”Metsäalalla on valtavasti tietoa ja osaamista”, Martta Fredrikson sanoo. Alalla tehdään paljon hyvää, mutta sille soisi enemmänkin näkyvyyttä. Kuva: Annika HaapanenSuomen metsäalan kehittämistyötä tehdään aivan Helsingin ydinkeskustassa. Siellä Suomen Metsäsäätiön tuore toimitusjohtaja Martta Fredrikson ahkeroi alan eteen.
Metsätalous on nyt aivan erityisen paineen alla, kun puutuotteista etsitään ratkaisuja fossiilisista raaka-aineista valmistettujen tuotteiden korvaajiksi ja samaan aikaan metsiä suojellaan hiilinieluiksi ja luonnon monimuotoisuuden turvaksi. Myös keskustelu aiheen ympärillä on äänekästä.
”Metsät kiinnostaa kaikkia”, Fredrikson toteaa. Hän muistuttaa, että vaikka julkinen keskustelu on kärjistynyt etenkin sosiaalisessa mediassa, hyvää ja rakentavaa keskustelua käydään paljon muuallakin.
Päättäjille on tarjolla paljon tietoa metsistä ja alan toimijat käyvät ahkerasti keskustelua sidosryhmien kanssa. Moni metsäammattilainen ei kuitenkaan osallistu keskusteluun, vaikka kokisi sen tärkeäksi.
Fredriksonin mielestä metsäkeskustelussa voisi kuulua alan osaajien ääni enemmänkin.
”Metsäalalla on valtavasti osaamista ja tietoa ja totta kai olisi hyvä, että se näkyisi julkisessa keskustelussa. Ymmärrän senkin, että se on osin ajankäytöllinen kysymys.”
Metsäala kehittyy koko ajan, Fredrikson huomauttaa. Alaa edistävät toimenpiteet harvoin saavat ansaitsemaansa huomiota.
”Monilla toimijoilla on omia ja yhteisiä ympäristö- ja ilmasto-ohjelmia, monimuotoisuuden eteen pistetään paljon panoksia. Tosi paljon hyvää tehdään, mutta sille soisi enemmänkin näkyvyyttä.”
Metsäalalla on valtavasti osaamista ja totta kai olisi hyvä, että se näkyisi julkisessa keskustelussa.
Vaikka Metsäsäätiön toimintaa johdetaan Helsingin keskustasta, metsä ei ole Fredriksonille lainkaan etäinen asia. Metsänhoitajaksi kouluttautunut Fredrikson on itsekin metsänomistaja ja työskennellyt alalla pitkään.
Kiinnostus metsiin, luontoon ja ympäristöön syttyi jo lapsena.
”Käytiin isovanhempien kanssa metsässä katsomassa, miten taimikot kasvaa ja metsät voi. Metsästä poimittiin marjat ja sienet. Sieltä se kiinnostus on lähtenyt.”
Valkeakoskelta syntyjään olevan ja koulunsa Oulussa käynyt Fredrikson suuntasi aluksi Oulun yliopistoon opiskelemaan ympäristötekniikkaa, mutta tekninen ala ei tuntunut omalta. Seuraavaksi tie vei Helsinkiin metsätieteiden opintojen pariin. Sieltä hän valmistui maa- ja metsätaloustieteiden maisteriksi.
Suomen Metsäsäätiön toimintakaan ei ole maaliskuun lopussa työssään aloittaneelle toimitusjohtajalle vierasta, sillä hän on työskennellyt säätiössä aiemmin projektipäällikön tehtävässä.
”Tämä on ikään kuin paluu ja uuden alku samassa paketissa”, Fredrikson toteaa. Hän työskenteli välissä Metsäteollisuus ry:n viestinnässä ja toimi uransa alkutaipaleella ensin maa- ja metsätalousministeriössä ja myöhemmin Metsähallituksella viestinnän parissa.
Suomen Metsäsäätiössä Fredrikson haluaa säilyttää säätiölle ominaisen pitkäjänteisyyden ja luottamuksen, mutta tuoda myös rohkeutta uusiin avauksiin, jotta säätiö pysyy kiinni ajassa.
”Toivon, että Metsäsäätiö on jatkossa entistä näkyvämpi ja vaikuttavampi toimija. Säätiöillä on Suomessa erityinen tehtävä rahoittaa ja siten mahdollistaa monenlaista toimintaa.”
Metsäsäätiö on edistänyt puun käyttöä, metsäalan tutkimusta, koulutusta ja tunnettuutta jo lähes 27 vuotta.
Fredrikson suhtautuu ennakkoluulottomasti tuleviin haasteisiin Metsäsäätiön toiminnassa.
”Ainahan työelämässä tulee vastoinkäymisiä, kun tekee ja toimii. Parhaimmillaan niistä oppii ja tarvittaessa korjaa tekemisiään. Sinnikkyyttä tarvitaan. Kun lisäksi ympärillä on ihmisiä, joiden kanssa voi vaihtaa ajatuksia, auttaa se löytämään ratkaisuja ja pääsemään eteenpäin.”
Hän puhuu paljon yhteistyön tärkeydestä, eikä turhaan: Suomen Metsäsäätiössä työskentelee Fredriksonin lisäksi vain yksi toinen työntekijä, viestintäasiantuntija Eetu Punkka. Kaksikko tekee ahkerasti töitä paitsi keskenään, myös eri sidosryhmien kanssa.
”Kaikki kiteytyy lopulta yhdessä tekemiseen. Eihän me Eetun kanssa kahdestaan saataisi kaikkea aikaan”, Fredrikson sanoo. Yhteistyö on avaintekijä myös onnistumisissa.
Fredrikson korostaa yksilön tekojen vaikutusta pienissäkin asioissa. Metsäsäätiö myöntää apurahoja vuosittain yli puolentoista miljoonan euron verran. Kaikki varat tulevat metsänomistajilta ja puun myyjiltä puukauppojen yhteydessä.
”Pienellä teolla voi olla iso merkitys. Metsänomistaja voi lahjoituksellaan saada paljon aikaan yhteiseksi hyväksi. Se on tosi merkityksellistä ja sitä tarvitaan tässä ajassa.”
Kovin suureellisia tulevaisuuden suunnitelmia tähän hetkeen ei oikein mahdu.
Erityisen tärkeänä rahoituskohteena Fredrikson pitää peruskoulujen metsäretkiä. Ne voivat olla joillekin lapsille ainoa kosketus metsään.
Hänen omalle lapselleen metsä tulee tutuksi, kun perhe käy yhdessä mökillä ja retkillä. Ruuhkavuosia elävän Fredriksonin arki pyörii nyt lähinnä perheen ja työn ympärillä.
”Toiveissa on ehtiä viettämään aikaa perheen ja ystävien kanssa kaiken kiireen keskellä. Kovin suureellisia tulevaisuuden suunnitelmia tähän hetkeen ei oikein mahdu.”
Kuka?
Martta Fredrikson on Suomen Metsäsäätiön toimitusjohtaja
Metsänhoitajaksi valmistunut metsänomistaja
Syntynyt vuonna 1984
Perheeseen kuuluu puoliso ja 2-vuotias lapsi
Harrastaa beach volleytä ja odottaa innolla kesän mökkeilykautta
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
