Sahan ja kaupan lopettaminen ei lannistanut Vuoden Kyläksi valittua Puhosta – 600 asukkaan kylän voimana toimelias kyläyhteisö
Puhoksen positiivisesta hulluttelusta kertoo muun muassa, että kylällä rikottiin ennätyksiä ja ajettiin maailman suurimmalla jääpossujunalla.
Aktiivinen Kerkonkosken kylä Pohjois-Savossa sai kunniamaininnan Suomen vuoden kylä 2024 -kisassa. Kuva: Petteri KivimäkiSuomen Vuoden Kylä 2024 ja kunniamaininnan saajat on valittu. Suomen Vuoden Kyläksi 2024 valittiin Kiteellä sijaitseva Puhos.
Puhos on 600 asukkaan kylä Kiteellä, Pohjois-Karjalassa.
Kylällä ei lannistuttu sahan lopettamisen tai kaupan sulkemisen myötä. Kyläkoulukaan ei ole itsestäänselvyys, sillä kyläläiset ovat joutuneet vetoamaan päättäjiin Puhoksen koulun säilyttämisestä. Valtuusto on tehnyt päätöksensä koulun säilyttämisen puolesta.
”Suomen Vuoden Kylä -valintaraati oli vaikuttunut kylän ja kaupungin esimerkillisestä yhteistyöstä. Kylän suunnitelmia ei vastusteta, vaan aletaan yhdessä miettimään yhteistyömahdollisuuksia. Haasteista huolimatta kylä on pystytty pitämään elinvoimaisena, ja kyläkoulun ja päiväkodin säilyttämisen merkitys on hyvä esimerkki muille”, toteaa Suomen Vuoden Kylä -raadin ja Suomen Kylät ry:n puheenjohtaja Arto Pirttilahti.
”Kumppanuussopimuksiin pohjautuva yhteistyö Kiteen kaupungin kanssa on osoittautunut ensiluokkaiseksi tavaksi toteuttaa kehittämisideoita nopeasti ja kustannustehokkaasti. Tämän toimintamallin haluaisimme leviävän kaikkialle. Menestyksemme ei ole salaisuus. Toisin sanoen, saa kopioida”, kannustaa Puhoksen kehittämisyhdistys ry:n puheenjohtaja Kaisu Leinonen.
Mikä Suomen Vuoden Kylä?
Suomen Vuoden Kylän valinnalla halutaan nostaa esiin kylien monipuolista toimintaa ja lisätä kylätoiminnan tunnettavuutta ja näkyvyyttä. Tavoitteena on löytää aktiivisia kyliä, tuloksellista kylätoimintaa ja saada hyviä esimerkkejä kylien toiminnasta ja yhteistyöstä.
Suomen Vuoden Kylän valinnassa painotetaan kylien kehittämisen suunnitelmallisuutta, pitkäjänteisyyttä ja uutta luovaa toimintaa sekä tulevaisuuteen suuntautumista. Erityisesti otetaan huomioon kylän kehittäminen laaja-alaisesti, miten on järjestetty kunnan ja kylän välinen suhde, lähipalvelujen tuotteistaminen ja uudelleen järjestäminen, avoin tiedottaminen, yhteistyön sujuminen sekä elinkeinojen edistäminen.
Suomen Vuoden Kylä valitaan edellisen vuoden maakunnallisten vuoden kylien joukosta. Suomen Vuoden Kylä on valittu vuodesta 1985.
Suomen Vuoden Kylä -valintaraati jakoi kaksi kunniamainintaa erittäin ansioituneille kylille. Kunniamaininnan sai Pohjois-Savossa Rautalammilla sijaitseva Kerkonkosken kylä.
Kerkonkoski on 500 asukkaan kylä, jossa ymmärretään, että palvelut eivät ole pienessä kylässä itsestäänselvyys. Olemassa olevat palveluja on pyritty pitämään elossa yhteistyöllä ja järjestämällä tapahtumia, kehittämisiltoja ja virikkeitä. Esimerkkeinä Kerkonkosken tapahtumista ovat Wanhalla Myllyllä järjestettävät konsertit, jumpat, taidenäyttelyt ja pakopelit.
Valintaraati kehui Kerkonkoski kanavan varrella -kirjaa, sillä raatilaisten mielestä kylähistoria ja kyläkirjat luovat identiteettiä vanhoille asukkaille ja uusille tulijoille, perinteet jatkuvat ja ihmiset ymmärtävät olevansa osa ketjua. Kerkonkoskella on tehty työtä kyläkoulun säilyttämisen puolesta niin onnistuneesti, että koululle on annettu lisäaikaa.
Valintaraati kehui Kerkonkoski kanavan varrella -kirjaa, sillä raatilaisten mielestä kylähistoria ja kyläkirjat luovat identiteettiä vanhoille asukkaille ja uusille tulijoille.
Kunniamaininnan sai lisäksi Pirkanmaalla Ruovedellä sijaitseva Visuveden kylä.
Visuvesi on 430 asukkaan kylä Ruovedellä, Pirkanmaalla. Visuvedellä on aktiivista yhteisöllistä kylätoimintaa, tapahtumia ja näkyviä tekoja. Kylällä on Leader-hankkeella kunnostettu kylän keskellä oleva ryteikkö viihtyisäksi oleskelu- ja tapahtuma-alueeksi lapsille ja aikuisille. Visupuistosta löytyy muun muassa polkuja, suihkuallas, laululava ja lasten maja. Visuveden Nuorisoseurantaloa on myös kunnostettu talkoilla ja se onkin kylän toimintojen keskus.
Visuvedellä on aktiivista ja yhteisöllistä toimintaa ja monenlaisia tapahtumia. Valintaraati nosti erityisesti esiin yritysten kanssa tehdyn yhteistyön. Visuvedellä on tallennettu kylän historiaa niin sähköisesti kuin kirjaksikin, ja kuten Kerkonkoskenkin kohdalla, raatilaisten perustelevat tärkeyttä sillä, että kylähistoria ja kyläkirjat luovat identiteettiä vanhoille asukkaille ja uusille tulijoille, perinteet jatkuvat ja ihmiset ymmärtävät olevansa osa ketjua.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
