Kerkolle kylään -hankkeen hanketyöntekijä Johanna Koponen (kuvassa vasemmalla), kyläseuran puheenjohtaja Minna Vauhkonen ja kyläseuran varapuheenjohtaja Tuomas Kullaa ovat paikallisen kylätoiminnan avainhenkilöitä. Kuva: Petteri Kivimäki
Yhteisöllisyys on pienen savolaiskylän supervoima: ”Tulijoita olisi, mutta asuntoja on myynnissä vähänlaisesti”
Kerkonkoskelaiset houkuttelevat kylälle uusia vapaa-ajan asukkaita sekä myös lisää ympärivuotista asutusta.Rautalampi
Kerkonkosken Ketterän puheenjohtaja Minna Vauhkonen (kuvassa etualalla) iloitsee kylätoiminnan aktiivisuuden kasvusta. Kylätalo Seuralan portailla ovat Kerkolle kylään -hankkeen hanketyöntekijä Johanna Koponen sekä paikalliset yrittäjät Vertti Pakarinen ja Tuomas Kullaa. Kuva: Petteri KivimäkiRautalammin kunnassa sijaitseva reilun 400 asukkaan Kerkonkoski valittiin Pohjois-Savon vuoden kyläksi 2023.
”Kerkonkosken kylä on ollut ennestäänkin aktiivinen, mutta viime kesänä alkaneen ja tämän vuoden loppuun jatkuvan Kerkolle kylään -hankkeen myötä olemme saaneet kyläseuran toimintaan mukaan paljon uusia ihmisiä”, Kerkonkosken Ketterä -kyläseuran puheenjohtaja, maatalousyrittäjä Minna Vauhkonen kertoo.
Vuosina 2022–2023 toteutettu hanke sai alkunsa kyläläisten itsensä tekemästä hankehakemuksesta. Hankityöntekijä Johanna Koposen mukaan painopisteinä on ollut markkinointi, viestintä ja yhteisöllisyys.
”Olemme halunneet lähteä parantamaan kylän tunnettuutta. Haluamme, että Kerkonkoski on ihmisten huulilla”, lisää maatalousyrittäjä Vauhkonen.
”Meillä on täällä edelleen oma kyläkoulu, jossa on 20 oppilasta, mutta sen tulevaisuus on vaakalaudalla. Koulu on kylän elinvoiman kannalta hyvin tärkeä asia, mutta ei lainkaan itsestäänselvyys. Kouluja on lakkautettu Rautalammilla runsaasti ja enää jäljellä ovat keskustan koulu sekä Kerkonkoski”, Vauhkonen kertoo.
Vauhkonen uskoo, että pienellä kylällä on mahdollisuus ketteryyteen ja luoviin ratkaisuihin.
”Esimerkiksi hiljattain täysin remontoidun luonnonläheisen koulun yhteyteen tehtyyn toimistotilaan ottaisimme mieluusti jonkun yrityksen vuokralaiseksi.”
Tavoitteena on houkutella kylälle uusia vapaa-ajan asukkaita sekä myös lisää ympärivuotista asutusta.
Kylä on saanut myös uudet visitkerkonkoski.fi -verkkosivut, jossa kerrotaan monipuolisesti kylän matkailumahdollisuuksista, nähtävyyksistä ja historiasta.
”Kerkonkoskelle syntyi myös uusia tapahtumia, jotka ovat Valotaidetapahtuma Kerkonkosken venetsialaiset, saunamaraton sekä iltapilkki. Kaikki tämä on vaatinut kyläläisiltä valtavasti talkootyötunteja”, Koponen kertoo.
Kerkolle kylään -hanke pyörii Mansikka-kehittämisyhdistyksen toimesta EU:n Leader-rahalla.
”Koulu on kylän elinvoiman kannalta hyvin tärkeä asia, mutta ei lainkaan itsestäänselvyys.” Minna Vauhkonen
Kerkonkosken yrittäjät ovat verkostoituneet nyt entistä paremmin.
”Syksystä 2022 olemme järjestäneet yrittäjien yhteisiä kahvihetkiä, jotka ovat olleet todella suosittuja. Kahveilla ideat sinkoilevat ja moni asia kylän kehittämisessä on liikahtanut eteenpäin”, kuntokeskusyrittäjä ja Kerkonkosken Ketterän varapuheenjohtaja Vauhkonen sanoo.
Yrittäjä Tuomas Kullaa pyörittää kuntosalia Suonenjoella ja asuu Kerkonkoskella.
”Suonenjokikin on varsin pieni paikkakunta kaupallisen yrityksen perustamiselle. Mutta jos yhteisöllisyyden rakentamisessa onnistutaan, poikkileikatun potentiaalisen asiakaskunnan merkitys vähenee. Kun on yhteisöllisyyttä ja yhteishenkeä, niin halutaan käyttää paikallisia palveluita”, yrittäjä pohtii.
Vertti Pakarinen perusti tänä syksynä Kerkonkoskelle yrityksen, joka keskittyy moottoriajoneuvojen ja pienkoneiden huoltoon, korjauksiin, ostoon ja myyntiin.
”Uskoisin, että kesä on yritystoiminnassa vilkkainta aikaa. Silloin Kerkonkosken asukasluku yli kolminkertaistuu kesäasukkaiden myötä”, Pakarinen tuumaa.
Kerkonkoskelta löytyy alakoulun sekä sen yhteydessä toimivan päiväkodin lisäksi oma kyläkauppa sekä kesäravintola Kerkonkosken keidas.
Matkaa Rautalammin kuntakeskukseen on ”reilu vartti”, Suonenjoelle alle puoli tuntia, Kuopioon tunti ja Jyväskylään ”reilu tunti”, Kerkonkosken matkailuesitteessä kerrotaan.
Puolen tunnin ajomatkan päässä sijaitsee Etelä-Konneveden kansallispuisto.
Kyläseuraksi muuntautunut vanha urheiluseura Kerkonkosken Ketterä järjestää kyläläisille myös liikunnallisia aktiviteetteja.
Kylän slogan kuuluu ”Keskellä ei mittään.”
”Emme halua olla samankaltaisia kuin muut maaseutukylät vaan oikeastaan päinvastoin.” Tuomas Kullaa
Kerkonkoskelle kaavaillaan Koposen mukaan jo seuraavaa hanketta, jossa on määrä keskittyä kansainvälistymiseen sekä matkailun ja ulkoreitistöjen kehittämiseen.
Lopullinen päätös hankkeen toteuttamisesta tehdään lähiaikoina.
”Kerkonkoskella on asukaslukuun nähden huomattavan paljon taiteilijoita. Heidän panoksensa on tarkoitus näkyä olennaisesti myös matkailun kehittämisessä”, Koponen kertoo.
Tuomas Kullaan mukaan Kerkonkoskella asiat halutaan tehdä omalla tavallaan.
”Emme halua olla samankaltaisia kuin muut maaseutukylät vaan oikeastaan päinvastoin. Kerkonkoski on omanlaisensa paikka, joka haluaakin erottua edukseen.”
Kerkonkoskelle rakentui 1800-luvun puolivälissä eloisa kyläyhteisö, kun saha aloitti toimintansa Kerkonjoen töyräällä. Pysyvää asutusta seudulla on ollut jo 1500-luvulta lähtien. Kuva: Petteri KivimäkiKerkonkoskelle on viime vuosina muuttanut uusia asukkaita, sanoo Vaukonen.
”Sellaista ilmiötä on ollut havaittavissa, että jotkut kesäasukkaat ovat muuttaneet asuntonsa ympärivuotisiksi. Lisääkin tulijoita olisi, mutta asuntoja on myynnissä vähänlaisesti. Etenkin vuokrakodeille olisi tarve, jotta maalla asumista voisi tulla kokeilemaan helpommin”, kyläseuran puheenjohtaja kertoo.
Mutta mikä saa kyläaktiivit käyttämään lukemattomia tunteja vapaa-ajastaan kotiseudun kehittämiseen?
”Tietenkin se, että tämä on paras paikka asua. Täällä on tilaa, rauhaa, luontoa, yhteisöllisyyttä ja aktiivisuutta. Eikä lähin suurempi kaupunkikaan ole tunnin ajomatkaa kauempana”, Kullaa kiteyttää.
”Kyllä minua miellyttää asumisen väljyys. Jos haluaa olla rauhassa, ei tarvitse nähdä ketään. Mutta kylä on toisaalta aktiivinen ja jos haluja on, tekemistä riittää loputtomasti”, Vauhkonen summaa.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
