HKScanin Kiskola lupaa korotuksia tuottajahintaan ja haluaa ketjun pian kannattavaksi ‒ ”Emme ole ihan täysin onnistuneet”
”Tuottajahintoja korotetaan niin paljon kuin on tarvetta ja niin nopeasti kuin mahdollista”, sanoo HKScanin Reijo Kiskola. Hän panisi Suomen hinnoittelujärjestelmän uusiksi.
”Ruuan hinta nousee tänä vuonna 15‒30 prosenttia, ja sille on perusteet", Reijo Kiskola sanoo. "Ketju pitää saada kannattavaksi niin nopeasti kuin mahdollista." Kuva: PasiLeino”Kyllä tästä noustaan vielä ja mennään eteenpäin”, HKScanin hallituksen puheenjohtaja Reijo Kiskola sanoo samalla, kun hakee kuvaajan pyynnöstä rennompaa ilmettä poseeraukseen.
Tosielämä on kuvia karumpaa. HKScan on uinut syvissä vesissä pitkään. Se on kipuillut kannattavuuden, kilpailukyvyn ja kalliin siipikarjantuotantolaitoksen köhimisen kanssa.
Uskoa käänteeseen ei ole kuitenkaan puuttunut. Sitä on valettu sijoittajiin, rahoittajiin ja ketjuun tuottajista kauppaan.
”Olemme tehneet töitä hartiavoimin ja selvinneet pahimmasta aallonpohjasta”, Kiskola sanoo.
Perinteistä lihataloa ovat haastaneet monet muutokset: mieliteot ja kulutustrendit, viljely-, ympäristö- ja eläinsuojeluvaatimukset, ilmasto, korona ja Venäjä.
”Ajureita on valtavan paljon ja niiden vaikutukset suurempia kuin ikimaailmassa ennen”, Kiskola summaa.
Vuosikymmenet alaa haastoivat vain hiilareiden, suolan tai rasvan määrän muutokset.
”Nyt puhutaan ihan toisesta luokasta, ja tämä täysin poikkeuksellinen toimintaympäristö pitää ymmärtää HKScanissa ja koko elintarvikeketjussa.”
Näin suuri ja nopea muutostarve on tullut Kiskolallekin yllätyksenä. Hän näkee siinä paljon mahdollisuuksia, mutta juuri nyt haasteet ovat vielä suurempia: moni sikatila aikoo lopettaa ja possut uhkaavat jäädä käsiin, kun rehu alkaa olla liian kallista niiden kasvatukseen.
Kuinka kauan tilojen pitää kestää?
”En osaa sanoa, mutta ketju pitää saada kannattavaksi niin nopeasti kuin mahdollista. Tuottaja- ja myyntihintojen korotukset pitää saada läpi ja huolehtia siitä, että yhtiöllä on raaka-ainetta ja toiminta on kannattavaa myös jatkossa”, Kiskola vastaa.
Päivämäärää tai hintaa ei ole antaa, mutta tänä vuonna kuitenkin. Kiskolan mukaan kustannusten nousun siirtäminen myyntihintoihin kuuluu markkinatalouteen. Hän myöntää, että nopean ja rajun kustannusnousun siirto tulee nyt jälkijunassa.
”Emme ole ihan sataprosenttisesti onnistuneet. Iso savotta on edessä.”
Syynä on Kiskolan mukaan pääasiassa hinnoittelun rakenteellinen viive. Nyt kaupan sopimuksia neuvotellaan uusiksi, ja kesän hintajaksoja on lyhennetty.
”Rytmiä on nopeutettu ja hinnankorotuksille on vankat perusteet. Jatkossa Suomen koko hinnoittelurakenne pitää miettiä uudestaan. Meillä on paljon tuotteita, kuten polttoaine ja kahvi, joissa hinta muuttuu nopeassa rytmissä”, Kiskola vertaa.
”Jatkossa ei enää voida antaa hintoja monta kuukautta etukäteen monen kuukauden ajalle. Tähän on saatava muutos, sillä joustavuus on koko suomalaisen elintarvikeketjun etu.”
Kiskolan mukaan HK:n muilla kotimarkkinoilla hinnoittelu joustaa Suomea enemmän.
Hän toivoo, ettei jouduta Ruotsin malliin, jossa hinnannousu tuli vasta maatalouden suuren romahduksen kautta.
”Tilannetta ei pidä päästää siihen, että olisimme riippuvaisia tuontielintarvikkeista. Moni lopettaa, mutta Suomessakin on huolehdittava raaka-aineen saatavuudesta. Tuotannon aloittaminen uudestaan kestää vuosia.”
”Viestimme tiloille on, että tuottajahintoja korotetaan niin paljon kuin on tarvetta ja niin nopeasti kuin mahdollista.”
Huolena on korjausten ehtiminen ennen tilojen lopettamisia.
Kiskola vakuuttaa, että sika-alan haasteista huolimatta jouluksi riittää kotimaista kinkkua.
Hyvä asia on, että viljelijät uskovat työhönsä, ilmastoasiat kiinnostavat ja ala on tehostunut jo aiemmin. Kymmenessä vuodessa nautatilojen määrä on puolittunut ja sikatilojen pudonnut kolmasosaan kymmenessä vuodessa.
”Eli ei maatalous ole levännyt laakereillaan tähänkään saakka.”
HKScanin osakekurssi on puolittunut vuodessa, ja yhtiön kassalla ja sijoittajien uskolla on rajansa. Liiketulos paranee tänä vuonna, mutta ei tarpeeksi.
”Tehostamisen tarvetta on, tulostaso ei ole vielä tyydyttävä. Polkua on vielä paljon, jotta olemme kiinnostava myös sijoittajille.”
Ruokatalo tehostaa omaa toimintaansa monin tavoin, kehittää tuotteita vastaamaan kysyntää ja hintojen nousua ja seuraa uusien jakelukanavien, kuten verkkokaupan ja ravintoloiden noutomyynnin, mahdollisuuksia.
Voiko Wolt kyyditä jatkossa kotiin HK:n Sinistä?
”Mikä ettei?”
Kiskolan mukaan HKScan on valinnut oikean tien ja strategian, kun se aikoo kasvaa monipuoliseksi ruokataloksi ja vastata kysynnän muutokseen lisäämällä valmisruokia, kasviruokia ja ehkä kalankasvatustakin maatiloilla Ruotsin tapaan.
"Tuottajapuolen soraäniä ei ole juurikaan kuulunut. Meidän täytyy mukautua siihen, mitä kuluttajat haluavat, ja ansaita sieltä yhtiölle hyvää tulosta. Ydinbisnestä on edelleen tuotteisto lihan ympärillä.”
Ministeri nimitti vuonna 2017 kaupan omia tuotemerkkejä ”markkinahäiriköiksi”, mutta kuinka pahaa jälkeä edulliset versiot ovat tehneet ruokaketjuun?
”Ne ovat osa markkinaa. Brändituotteista pitää tehdä parempia ja niillä enemmän rahaa. Elintarvikkeissa brändit eivät ole yhtä vahvoja kuin vaikka puhelimissa tai autoissa, joissa ei ole kaupan omia tuotemerkkejä.”
Kiinan markkina on Kiskolan mukaan epävakaa ja haastava, eikä siihen ole panostettu viime vuosina.
Yksi suurimpia työsarkoja hinnoittelussa on julkinen keskustelu. Maaperä lienee otollinen, kun huoltovarmuuden arvostus on nyt huipussaan.
”Ruuan hinta nousee tänä vuonna 15‒30 prosenttia, ja sille on perusteet. Kaikki nousu menee kasvaneiden tuotantokustannusten kattamiseen maatiloilla ja teollisuudessa”, Kiskola sanoo.
”Pitää ymmärtää ruuan hinnan oikea taso ja ketjun kannattavuus. Ruuan osuus on tähän mennessä ollut kuluttajan menoista pienempi kuin vaikka tietoliikenteen”, Kiskola huomauttaa.
Kiskola palasi tuttuun taloon 2018, kun toimitusjohtaja Jari Latvanen sai potkut ja hallitus pantiin vaihtoon puheenjohtaja Mikko Nikulaa myöten.
Kiskola soittaa välillä muun muassa entiselle esimiehelleen Simo Palokankaalle ja kyselee, miltä meno näyttää ja ollaanko kartalla vai matkalla metsään. Mitäs on vastattu?
”Viisaita sanoja, viisaita sanoja.”
KUKA?
Reijo Matti Kiskola on syntynyt 9.11.1954 Kurikassa kuusilapsisen perheen pientilalla, jolla oli lehmiä.
Asuu Porissa.
Koulutukseltaan meijeri-insinööri
HKScanin hallituksen puheenjohtaja marraskuusta 2018.
Arla Suomen toimitusjohtaja 2011–2017 ja Eurooppa-divisioonan johtoryhmän jäsen 2016–2017
Eri meijeriosuuskuntien toimitusjohtaja 1981–2001, viimeisimpänä Hämeenlinnan Osuusmeijerissä 2007–2010
HK:n siipikarjaliiketoiminnan johtaja ja kaupallinen johtaja ja johtoryhmän jäsen 2001-2006.
Leivon Leipomon ja HC Ässät hallituksen jäsen
Perheeseen kuuluvat vaimo, kolme lasta ja neljä lastenlasta.
Harrastaa lukemista, yhteiskunnallisten asioiden seuraamista ja twitter-kommentia, kävelyä, penkkiurheilua ja hiihtoa mökillään Rukalla.
Lue myös:
HKScan tehostaa ja säästää kustannuksissaan ‒ ”Rauman-tehtaan kannattavuus ei ole vielä kohdillaan”
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
