Menestyjät ponnistavat pieniltä paikkakunnilta

Kesäolympialaisten mitalitoivot tulevat suurten asutuskeskusten ulkopuolelta. 

Rio de Janeiron kesäolympialaisten mitalitoivot tulevat suurten asutuskeskusten ulkopuolelta, niin kuin ovat tulleet koko 2000-luvun. Myös palloilusarjojen valtikat ovat jääkiekkoa lukuun ottamatta vahvasti maakunnissa.

Mennyt talvi muistetaan muutamasta menestysurheilijasta. Petra Olli voitti painissa Euroopan mestaruuden, Peetu Piiroinen voitti lumilautailun ammattilaiskiertueen MM-kultaa big airissa, ja Enni Rukajärvi puolestaan toi samoista MM-kisoista kotiin kaksi hopeamitalia.

Hiihdon maailmancupissa Matti Heikkinen napsi kauden lopussa jopa osakilpailuvoiton, ja naisten puolella Krista Pärmäkoski oli parhaana suomalaisena kokonaiskilpailun neljäs.

Yhteistä menestyjille on se, että he tulevat suurten asutuskeskusten ulkopuolelta.

Petra Olli ja Krista Pärmäkoski harjoittelevat Suomessa ollessaan Kuortaneen urheiluopistolla, Enni Rukajärvi on puolestaan käynyt koulunsa ja harjoitellut Vuokatin urheiluopistolla.

Peetu Piiroinen on lähtöisin Hyvinkäältä mutta harjoittelee paljon Rukalla. Heikkinen on puolestaan asunut opiskelukaupunki Jyväskylässä, mutta myös hänelle ovat Pohjois-Suomen ladut tulleet harjoituskaudella tutuksi.

”Tilanne on tällainen etenkin yksilölajeissa. Niissä suurin menestys on tullut pienten paikkakuntien urheilijoille”, vahvistaa Kuortaneen Olympic Training Centerin johtaja Tapio Korjus.

”Joukkuelajeissa, etenkin jääkiekossa, tilanne on sitten toinen. Siinä myös maajoukkueen pelaajat tulevat pääosin suurista asutuskeskuksista.”

Rion kesäolympialaiset käynnistyvät neljän kuukauden kuluttua. Myös siellä menestys lepää maaseudulta tulevien urheilijoiden varassa. Petra Olli tulee muutaman tuhannen asukkaan Lappajärveltä, Antti Ruuskanen Pielavedeltä ja Tero Pitkämäki Ilmajoelta. Ainoastaan espoolainen purjehtija Tuula Tenkanen edustaa etelän suuria keskuksia.

Tilanne on ollut sama koko 2000-luvun. Suomalaisurheilijat ovat voittaneet tämän vuosituhannen kesäolympialaisissa 13 mitalia yhteensä 17 urheilijan voimin.

Vain seitsemän heistä tulee suurista kaupungeista, jos mittapuuksi otetaan yli 100 000 asukkaan kaupungit, joita on Suomessa yhdeksän.

Jotta luku avautuisi vielä paremmin, niin kuusi urheilijoista on purjehtijoita, jotka asuvat meren äärellä Helsingissä, ja yksi heistä kuuluu soudun kevyeen pariairokaksikkoon.

Purjehtijoista Lontoon 2012 hopeamitalisti Tuuli Petäjä voidaan lukea yksilölajin urheilijaksi.

Ennen häntä viimeisimmän yksilölajin mitalin tuonut suuressa kaupungissa asunut urheilija oli Antti Kasvio, joka kauhoi pronssia Barcelonan olympialaisissa.

”Pieni paikkakunta antaa selvästi yksilölajeissa paremmat eväät huipulle”, pohtii Tapio Korjus, joka toi aikoinaan keihäskultaa Soulin olympialaisista.

Korjus uskoo, että pienten paikkakuntien etu on rauhallinen ympäristö.

”Maaseudulla on myös selvää, että ympäristö tukee urheilijaa ja urheilijoille pyritään luomaan edellytykset kokeilla rajojaan loppuun saakka. Henkisellä ilmapiirillä on suuri merkitys menestyksessä.”

Rion olympialaisten mitalitoivoksi viimeistään Euroopan mestaruutensa myötä noussut Petra Olli myöntää, että maaseudun rauhassa on hyvä keskittyä pääasiaan eli harjoitteluun.

”Lappajärvellä oli luonnollista, että nuorena urheillaan. Itsekin harrastin montaa eri lajia, ennen kuin painista tuli päälajini”, Olli kertoo.

Monipuolisuudesta kertoo se, että hän voitti vielä 15-vuotiaana keihäänheitossa SM-kultaa. Olympialaisten ilmapiiriä Olli pääsi haistelemaan jo Lontoossa 2012.

”Täällä maaseudulla voi keskittyä rauhassa harjoitteluun, kun ei ole niin paljon muita häiritseviä tekijöitä. Harjoittelen aina kotimaassa olleessani Kuortaneella. Täällä urheilija on kaiken tekemisen keskiössä.”

Tapio Korjus on ollut rakentamassa Kuortaneesta myös huippu-urheilun kärkikeskusta. Ollin lisäksi siellä harjoittelevat keihäänheittäjät Tero Pitkämäki ja Ari Mannio sekä ulkomaalaisista huipuista Julius Yego ja Ihab Abdelrahman. Lisäksi Kuortane toimii muun muassa lentopallomaajoukkueiden ja naisjääkiekon harjoituskeskuksena.

Suomessa on kaikkiaan yksitoista urheiluopistoa. Olympiakomitea on pyrkinyt keskittämään eri lajien toimintaa niihin niin, ettei syntyisi päällekkäisyyksiä. Monen urheiluopiston yhteydessä toimii myös urheilulukio, jonka opiskelijat asuvat opistolla ja pystyvät harjoittelemaan kahdesti päivässä.

Suuret kaupungit jylläävät ainoastaan jääkiekon pääsarjassa. Siinä kaikki mitaleista taistelevat joukkueet tulevat suurista asutuskeskuksista: Helsingistä, Tampereelta, Oulusta ja Jyväskylästä.

Koripallon pääsarjoissa miesten neljästä parhaasta joukkueesta kaksi tulee suurista kaupungeista, Helsingistä ja Tampereelta, kaksi muuta Kouvolasta ja Nokialta. Naisten kaksi parasta joukkuetta puolestaan tulevat Lappeenrannasta ja Hyvinkäältä.

Lentopalloilu keskittyy vielä astetta pienempiin paikkoihin, sillä miesten kaksi parasta joukkuetta tulevat Kokkolasta ja Sastamalasta ja naisten parhaat Hämeenlinnasta ja Salosta.

Palloilulajien murheenkryyni on Espoo. Sieltä ei ole miesten pääsarjoissa yhtään joukkuetta. Viimeksi jääkiekon pääsarjassa pelannut Blues kaatui konkurssiin, ja sitä ennen oli pääsarjapaikka menetetty miehissä myös koripallossa ja jalkapallossa.