Inkerinsuomalaisten rankka matka avautuu näyttelyssä Rautalammilla – Vaikenemisen kulttuuri leimasi elämää Neuvostoliitossa

Lea Pakkanen on haastatellut ja Meeri Koutaniemi kuvannut inkerinsuomalaisia ja heidän jälkeläisiään kahden puolen rajaa. Tarinat muodostavat näyttelyn sydämen. Kuva: Rautalammin museo

Inkerinsuomalaisten paluun alkamisesta on kulunut 30 vuotta. Muuttajien joukkoon kuuluvat toimittajat Santeri ja Lea Pakkanen, jotka tutustuivat valokuvaaja Meeri Koutaniemen kanssa omien sukujensa vaiheisiin.

Työstä syntyi viime vuoden historiakirjaksi valittu ”Se tapahtui meille” -teos sekä koronan jalkoihin jäänyt näyttely Kansallismuseoon. Nyt näyttely on hieman eri painotuksin avoinna Rautalammin museossa elokuun loppuun.

Stalinin 1920-luvun vainoissa inkerinsuomalaiset kuuluivat niihin vähemmistöihin, joita pakkosiirrettiin eri puolille Venäjää. Vaikka monet saivat virallisesti rehabilitoinnin, Pietarin ympäristöön Inkerinmaalle perheistä pystyi palaamaan vain harva. Vahva kulttuuri hajosi ja sukujen väliset siteet sirpaloituivat.

Vaikenemisen kulttuuri leimasi elämää Neuvostoliitossa, eikä nyt 70-vuotias Santeri Pakkanen saanut koskaan tietää kaikkea perheensä vaiheista. Vielä vähemmän tiesi Lea, joka saapui Suomeen suoraan ensimmäiselle luokalle.

Kenttämatkoilla he etsivät tietoa Pakkasten ja Lean äidin perheenjäsenten vaiheista. Matkat suuntautuivat Jakutiaan Bykovski Mysiin Pohjoisen jäämeren rannalle sekä Keski-Siperiassa Norilskin kaivoskaupunkiin, joka oli aikanaan käytännössä suuri vankileiri.

Koutaniemen kuvat noilta matkoilta kuuluvat näyttelyn pysäyttävimpään antiin. Kannattaa kuitenkin seisahtua myös muun monipuolisesti kootun sisällön äärelle.

Paluumuuttajien ja heidän perheenjäsentensä tarinat kertovat, kuinka suomalainen yhteiskunta ei valmistautunut kohtaamaan inkerinsuomalaisia. Heitä ryssiteltiin ja vieroksuttiin, eikä esimerkiksi kouluissa kuultu inkerinsuomalaisten nuorten kertomuksia lainkaan.

Vaikenemisen kulttuuri jatkui rajan vapaalla länsipuolellakin, kun perheissä keskityttiin sopeutumaan uuteen elämään.

Oman lisänsä tuovat Rautalammille asettuneiden inkerinsuomalaisen perheiden arkistojen kuvat ja esineet. Urho Tervon raamattu vuodelta 1903 on todiste perheiden sitkeydestä.

Rautalammin kunnan 460-vuotisjuhlien kunniaksi Rautalammin museossa on perusnäyttelyn lisäksi esillä myös vanhoja Arabian astioita. Näyttelyn idea on syntynyt Rautalammin koulun kotitalousopetuksessa käytetyn astiaston pohjalta.

Upea kivinen museorakennus on nähtävyys itsessään. Talo on maaseudun kunnissa harvinaisuus, sillä se on alun perin valmistunut museokäyttöön. Rakennukseen on aloitettu iso peruskorjaus, jonka vuoksi se sulkee väliaikaisesti kesän jälkeen.

Inkerinsuomalaiset – Lea ja Santeri Pakkasen sekä Meeri Koutaniemen näyttely vaietusta kansasta Rautalammin museossa, os. Kuopiontie 26, Rautalampi. Avoinna su 8.8. ja muuten elokuussa ma–to 11–16.