Suvi Luoma poimii lastensa kanssa hevi-osastolta aina uuden kasviksen tai hedelmän kotona kokeiltavaksi. Yhdessä päätetään, pääseekö se jatkoon. Kuva: Rami Marjamäki
Mitä tapahtuu, kun lapset saavat poimia kasviksen tai hedelmän ostoskoriin? Suvi Luoman perheessä niin tehdään aina, ja siitä syntyy yllättäviäkin makuja
Elintarvikkeen menestykseen vaikuttaa moni asia, mutta kaiken lähtökohta on hyvä maku. Jos se puuttuu, kuluttaja ei osta tuotetta toista kertaa, sanoo Suvi Luoma.
Lapsuuden kosketus maatalouteen on nostanut Luoman arvostusta kotimaiseen ruokaan. Hän valitsee lautaselleen sekä kasvipohjaisia että liha- ja kalatuotteita. Kuva: Rami MarjamäkiKun tutkimusjohtaja Suvi Luoma menee ruokakauppaan, hän ostaa paljolti samoja perustuotteita, mutta kiinnittää silmänsä myös uutuuksiin ja poimii niitä ostoskoriinsa kotona testattavaksi. Jos tuote todetaan toimivaksi ja maistuu hyvältä, se saattaa päästä jatkoon.
”Tosi paljon kiinnitän huomiota myös kotimaisuuteen. Seuraan S-ryhmän omat ostot -sovelluksesta ostojeni kotimaisuusastetta ja pyrin nostamaan sitä. Mutta jos on perusteltu syy, saatan päätyä myös ulkomaiseen.”
Tällainen syy on esimerkiksi maku. Perhe syö miniluumutomaatteja, ja talvella ulkomailla tuotetut ovat Luoman mielestä kotimaisia maistuvampia. Kesäaikaan koriin päätyy toki kotimaisia.
Ruuan kotimaisuus on noussut viime aikoina suureen arvoon. Kotimaisen ostamista pidetään parhaana tapana tehdä vastuullisia valintoja.
”Mutta miksi se ei näy enemmän käytännössä?”, Luoma kysyy ja vastaakin heti, että toki hinta vaikuttaa, mutta osa ostaa myös vahingossa ulkomaista, koska ei tarkista pakkausmerkintöjä.
”Yllättävän moni tekee päätelmän kotimaisuudesta tuotteen brändin tai nimen perusteella. Suomalaisesta brändistä moni ajattelee automaattisesti, että tuote on aina suomalainen.”
Kuitenkin esimerkiksi suomalaisella leipomonimellä myytävä paahtoleipä on saatettu valmistaa Liettuassa ulkomaisesta viljasta ja kotimaiselta kuulostavan lihatalon kinkkua luullaan suomalaiseksi, vaikka liha tulisi Tanskasta.
Se on Luoman mielestä harmi. Vaatisi paljon tiedottamista, että tilanne muuttuisi.
Suomalaisten kulutuskäyttäytyminen kiinnostaa Suvi Luomaa. Valmistuttuaan kauppatieteiden maisteriksi Jyväskylästä hän teki kuluttajatutkimusta Kantar TNS:llä.
Kun Foodwestillä aukeni markkinatutkijan paikka, hän haki sitä vuonna 2005. Sen toimipaikkojen sijainti Seinäjoella ja Tampereella sopi elämäntilanteeseen, mutta Luomaa kiehtoi myös elintarviketutkimus, sillä se koskettaa jokaista.
”Löysin merkityksellisen sisällön työhön. Koen edelleen, että me yritämme joka päivä saada aikaan ihmisille parempaa ruokaa”, Luoma hymyilee.
Luoman työ Foodwestissa on tutkia, miten kuluttajat suhtautuvat ruokaan ja elintarvikkeisiin, ja auttaa yrittäjiä kehittämään menestyviä tuotteita.
Vajaan parinkymmenen vuoden aikana isoimpia muutoksia on ollut kulutuskentän pirstaloituminen, Luoma pohtii.
”Ruokailutottumukset erilaistuvat yhä enemmän ja on aina vain tärkeämpää ymmärtää, millainen yrityksen oma kohderyhmä on, miten se käyttäytyy ja mitä se toivoo.”
Myös suhtautuminen valmisruokaan on muuttunut valtavasti.
”Vuosia sitten oli vielä tavallista, että kuluttajat saattoivat tutkimusvastauksissaan vähän häpeillä, että käyttävät valmiita ratkaisuja. Niihin liittyi jonkinlaista noloutta. Nyt ne ovat osa elämänrytmiä”, Luoma tietää.
Hänen perheeseensä kuuluu puoliso ja kaksi lasta, ja Luoma pyrkii tekemään kotona ruokia, jotka maistuvat koko perheelle. Hän ostaa myös valmisruokia, joista Boltsit ovat lastenkin suosikkeja samoin kuin pinaattiohukaiset. Työpaikkaeväiksi tai etäpäiviin Luoma ostaa silloin tällöin mikroaterioita.
Ruokatottumuksissa tapahtunut historiallinen käänne on punaisen lihan kulutuksen kääntyminen laskuun. Lasku on tosin pientä, mutta aiemmin sitä ei ole tapahtunut, ja näyttää siltä, että suunta jatkuu.
Luoma huomauttaa, että muutos on suurempi asenteissa kuin kulutusmäärissä. Samalla suhtautuminen kasvipohjaiseen syömiseen on muuttunut koko ajan myönteisemmäksi. Enää ei esiinny takavuosien ennakkoluuloja, että kasvisruoka ei pidä kylläisenä tai ei voi maistua hyvältä.
”Eivätkä kasvis- ja lihansyönti ole vaakakupissa vastakkain, vaan valtaväestö kokee, että sijaa on molemmille. Ei ole niin, että jos suhtaudut positiivisesti kasvipohjaisiin tuotteisiin, suhtautuisit negatiivisesti lihansyöntiin.”
”Yllättävän moni tekee päätelmän kotimaisuudesta tuotteen brändin tai nimen perusteella.”
Omassa perheessään Luoma kokkaa sekä kasvipohjaista että liharuokaa. Hän sanoo olevansa kaikkiruokainen sekasyöjä, joka tykkää kokeilla uusia ruokia.
Uutuuselintarvikkeiden menestymisessä on Luoman mielestä maun lisäksi tärkeää, että tuote soveltuu normaaliin arkeen.
”Kun me lasten kanssa käydään kaupassa, heidän pitää valita joku uusi kasvis tai hedelmä heviosastolta. Kotona se sitten syödään tai tehdään siitä ruokaa ja päätetään, jääkö se meille käyttöön. Näin lapset oppivat kokeilemaan uutta ja sitoutuvat”, Luoma vinkkaa.
”Jos ajatellaan ihan tavallista sekasyöjää, niin hänelle ei saa tulla esimerkiksi uudesta kasviproteiinituotteesta sellaista ajatusta, ettei yhtään tiedä, mitä siitä tekisi. Silloin tuotteella ei ole kovin hyviä mahdollisuuksia.”
Kun Foodwestissa on tutkittu nuorten suhtautumista ruokaan ja ruuanlaittoon, niin on todettu, että nuoret saavat tosi paljon ideoita ja taitoja kotoaan.
”Millaista ruokaa laitan lapsille, kasvattaa heidän makumaailmaansa ja suhdettaan ruokaan. Kun he muuttavat pois kotoa, se on osa heitä. Eli mitä enemmän ihmiset käyttävät kasvipohjaisia tuotteita, niin sitä varmemmin ne siirtyvät seuraavallekin sukupolvelle.”
Suvi Luoma
Foodwestin tutkimusjohtaja ja yksi Suomalainen menestysresepti -ohjelman tuomareista.
Koulutukseltaan kauppatieteiden maisteri.
Asuu Kangasalla, perheeseen kuuluu mies, alakouluikäinen poika ja yläkoululainen tytär.
Kesäherkku mansikkakakku. Tykkää myös grillata pihvejä, raakamakkaroita ja grilliuutuuksia.
Oli nuorena heppatyttö, mutta nyt harrastaa maastopyöräilyä fatbikella. ”Tuli polulla pyöräillessä hevonen vastaan ja mietin, että miten tässä näin on käynyt.”
Kiva muisto äitienpäivästä: ”Mulle tehtiin aarrejahti. Taloon oli kätketty vaaleanpunaisia herkkuja, jotka piti etsiä. Oli vaaleanpunainen suklaa, sienenmuotoisia vaahtokarkkeja ja vaaleanpunainen kahvipaketti.”
Lapsuudessaan Kankaanpäässä Luoma pääsi tutustumaan läheisesti ruuantuotantoon. Naapurissa oli maatila, missä oli lypsylehmiä ja hevonen, jota Luoma kävi päivittäin hoitamassa.
Sedän maatilalla Honkajoella Luoma pääsi heinätöihin kesäisin ja 13-vuotiaana ensimmäiseen kesätyöhönsä sikalaan.
”Sikalassa oli arvojärjestys eli talon tytär, serkkuni, joka oli minua vanhempi, sai jakaa jauhot ja minun tehtäväni oli siivota. Toivoin hartaasti ylennystä jauhotukseen”, Luoma nauraa.
Ihanat pikkuporsaat lämpölampun alla tekivät Luomaan syvän vaikutuksen.
”Muistan vieläkin, miltä pehmeänahkainen pikkupossu tuntui sylissä. Isoilla sioilla nahka oli yllättävän karhea.”
Luoman miehen kotitilalla Ylihärmässä kasvatettiin mullikoita. Kosketus maatalouteen on nostanut Luoman arvostusta kotimaiseen ruokaan.
”Minulla ei ole mitään aatteita syömisen taustalla, vaan käytän mielelläni sekä kasvipohjaisia vaihtoehtoja että erilaisia liha- ja kalatuotteita. Koen, että kotimainen liha on äärettömän vastuullisesti kasvatettua.”
Kuva: Rami MarjamäkiNeljä tuotantokautta televisiossa pyörinyt Suomalainen menestysresepti -ohjelmasarja on tuonut Suvi Luoman tunnetuksi sarjaa seuranneille. Viidennen kauden kuvaukset käynnistyivät huhtikuussa, ja sarja alkaa näkyä vuoden lopulla MTV:llä.
Televisiosarjan tekeminen on ollut Luoman mielestä hieno matka ja vienyt kokonaan uuteen maailmaan. Hän ihailee sitä, miten valtavasti suunnittelua ja organisointia tv-ohjelman toteutus vaatii ja miten hyvin eri osa-alueet on vastuutettu ja aikataulutettu.
”Se on kuin iso orkesteri, joka soittaa samoja säveliä.”
Enää tv-esiintyminen ei jännitä Luomaa, mutta alkuvaiheessa kylläkin. Sen kummempaa valmennusta tai roolitusta ohjelman tuomareille ei Luoman mukaan annettu kuin että opastettiin olemaan oma itsensä.
”Olen asiantuntijaroolissa, ja se riittää. Tehtäväni on sparrata yrityksiä onnistumaan.”
Vuosien myötä kisaan pääsy ja kilpailu menestyksestä on koventunut. Parhaat mahdollisuudet onnistua on tuotteella, joka linkittyy useisiin vallalla oleviin kulutustrendeihin, Luoma evästää, mutta muistuttaa taas, että tärkeintä on, että tuote maistuu hyvältä.
Yrittäjältä vaaditaan Luoman mukaan työteliäisyyttä ja rohkeutta eikä haittaa, jos on vähän propelipää, että syntyy uusia ideoita.
”Yksi tärkeä ominaisuus on nöyryys omia ideoita kohtaan. Pitää osata luopua sellaisista toteutuksista, joista kuluttajat eivät innostu. Joskus se voi olla kova paikka, koska on luonnollista ihastua omiin ideoihinsa.”
Omasta työstään Luoma on edelleen todella innostunut eikä haaveile esimerkiksi yrittäjäksi ryhtymisestä.
”Ajettiin kerran miehen kanssa kaupungilla ja tultiin risteykseen. Mies ajoi ja huomasin, että suojatielle tulee jalankulkija. Huusin, että varo, sieltä tulee kuluttaja! Mies kääntyi katsomaan: Ai kuluttaja?”
Luoma pyrkii valmistamaan kotona ruokia, jotka maistuvat koko perheelle. Valmisruuista suosikkeja ovat Boltsit ja pinaattiohukaiset. Kuva: Rami MarjamäkiArtikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
