Tuulimyllyistä irtoavan mikromuovin määrä on arvoitus – Syke haluaa aloittaa kenttätutkimuksen

Tuulivoimaloista irtoava mikromuovi on epoksipinnoitetta, joka suojaa lavan sisempää rakennetta.  Kuva: Viestimedian arkisto

Arviot siitä, minkä verran tuulivoimaloista irtoaa mikromuovia, vaihtelevat kuin yö ja päivä.

Suomen ympäristökeskuksen tutkimusprofessori Maiju Lehtiniemen mukaan mikromuovin määrän luotettava arviointi vaatisi kenttätutkimuksia. Syke aikookin hakea niille rahoitusta.

”Tällä hetkellä saatavissa olevan tiedon valossa määriä on vaikea luotettavasti arvioida.”

Ruotsissa luontoyhdistys Naturskyddsförening on arvioinut korjausmassatarpeen perusteella, että maan kaikkien 5 164 tuulivoimalan päästöt olisivat yhteensä 645 kiloa vuodessa.

Norjassa puolestaan ympäristöviranomainen arvioi korjausmassatarpeen perusteella, että maan yli 1 400 voimalasta irtoaa vuodessa yhteensä 280 kiloa mikromuovia. Arvio perustuu tuulivoimaloiden antamiin tietoihin.

Näiden perusteella voi arvioida, että Suomen voimaloista irtoaisi yhteensä 160–320 kiloa vuodessa.

”Voiko määrä olla noin pieni, se on mahdoton sanoa”, sanoo Lehtiniemi.

Norjalainen, brittiläisen kokeellisen tutkimuksen perusteella tehty tutkimus arvioi, että mikromuovia irtoaisi vuodessa 62 kiloa tuulivoimalaa kohti.

Lehtiniemen mukaan laboratoriossa tehdyn tutkimuksen tulos on harhaanjohtava, sillä tutkimuksessa mukana olleen turbiinin lavan palaa mimikoivassa testipalassa ei ollut pinnoitemaalia, jota lavoissa aina on.

Tuulivoimaloista irtoava mikromuovi on epoksipinnoitetta, joka suojaa lavan sisempää rakennetta.

Pinnoitemaalin kulumaan vaikuttaa moni asia sääoloista pinnoitteen tasaisuuteen ja lavan kokoon, kertoo Lehtiniemi.

Esimerkiksi törmäykset sadepisaroihin, rakeisiin ja hyönteisiin tekevät pinnoitteen pintaan pieniä muutoksia.

Lehtiniemen mukaan ympäristöolosuhteita mittaava automatisoitu kontrolliyksikkö auttaisi vähentämään eroosiota.

”Jos tulee kova sade tai raekuuro, se automaattisesti vähentäisi lapojen pyörimisnopeutta. Tällöin lapojen kohtaamisia tulisi vähemmän hiukkasille, jotka kuluttavat lavan pintaa.”

Tuulivoimaloiden ympäristövaikutuksista on Lehtiniemen mukaan tehty tutkimuksia viime vuosina.

”Kaikessa energiantuotossa varmasti on ympäristön puolesta hyvät ja huonot puolet, mutta miten suuret, niitä pitäisi tarkemmin selvittää tuulivoimankin suhteen. Ja miten huonoja puolia voidaan minimoida.”