KANSAN SUUSTA Heimopiirteistä saa huumoria
Siihen aikaan kun Suomelle luotiin identiteettiä ja historiaa, maan hahmotettiin jakautuvan heimoihin. Heimojakoa iskostettiin esimerkiksi Topeliuksen Maamme-kirjan kautta. Vuonna 1875 ilmestynyttä kirjaa tavattiin kansakouluissa 1940-luvulle saakka.
Topeliuksen mukaan kaikki yksivakaisuus, hiljaisuus ja jurous kansassamme on hämäläisiltä perittyä. Karjalaisilta on perintönä kaikki lauhkeus, selvyys ja vilpittömyys.
Ajatus tyypillisistä heimoluonteista elää edelleen.
Savolaiset peilaavat helposti itseään tyypilliseen savolaiseen, hämäläiset hämäläiseen ja niin edelleen.
Heimot eivät suinkaan ole mikään välttämättömyys, vaan ne on rakennettu tekstillä, sanoo perinteentutkimuksen professori Seppo Knuuttila.
Niin taikka näin, ainakin heimopiirteistä saa mainiota huumoria. Kuopiolaislähtöinen historian professori Jussi T. Lappalainen luonnehtii suomalaisten heimojen luonteita seuraavaan tapaan:
Äärimmäisen tiukassa tilanteessa hämäläinen toteaa, että tilanne on vakava ja toivoton.
Pohjalaisen luonteessa on ripaus optimismia, hänen mielestään tilanne on vakava, mutta ei toivoton.
Iloluontoinen karjalainen ei pidä tilannetta sen enempi vakavana kuin toivottomanakaan.
Savolainen tuumii, että tilanne on ilimiselevästi kertakaekkisen toevoton, vua’ ei toki silti millään laella vakava.
Topi Linjama
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
