Metsäteollisuuden Timo Jaatinen: "Paperikoneet taistelevat hengestään"

Metsäteollisuus ry:n toimitusjohtaja Timo Jaatinen muistuttaa metsäteollisuuden merkityksestä suomalaisten asuntovarallisuudelle. "Ihmiset ovat sijoittaneet varallisuutensa paikkakunnille, joiden hyvinvointi perustuu metsäteollisuuteen." Kuva: Markku Vuorikari

Metsäteollisuus ry:n ero Elinkeinoelämän keskusliitosta tulee voimaan vuodenvaihteessa. Metsäteollisuuden toimitusjohtaja Timo Jaatinen ei halua paukutella henkseleitä, puhua bänkseistä tai lusikoiden jakamisesta, vaikka toimittaja yrittää asiaa sille suunnalle johdatella.

"Käyttäisin ennemmin vertausta kansanhiihtoladusta. Meidän irtautumisemme EK:sta ei tarkoita sitä, että meillä olisi eri suunta. Olemme huomanneet, että ladulla on usein niin tungosta, että oman latumme valitsemalla pääsemme paremmin samaan maaliin. Sukset eivät ole ristissä."

Jaatinen ei kiistä, etteikö vuonna 2005 perustettu Elinkeinoelämän keskusliitto olisi hyvä toimija. Vuosikymmenen takaiseen tilanteeseen verrattuna elinkeinoelämällä on kuitenkin paljon erilaisia ääniä. Ei riitä, että pääministeri soittaa yhteen numeroon.

"Meille on syntynyt Suomeen suoranainen lobbausbisnes. Täällä on tarve monien eri äänien kuuluviin saamiseen. Meidän äänemme on kuulunut, mutta jatkossa haluamme varmistaa kuulumisen itse."

Jaatisen mielestä Suomessa on viime ajat keskitytty sivuraiteen asioihin.

"Työmarkkina-asioista on tehty Suomessa kokoaan suurempia. Eihän valtionjohto sekaannu puutavarakauppaankaan, niin miksi työmarkkinoihin? Tilanne pitää normalisoida, jotta yrityksillä on tilaa toimia."

Metsäteollisuusyritykset ovat tehneet omaa kilpailukykytyötään jo pitkään ennen nykyhallitusta ja kikyä. Suomalaisen yhteiskunnan hitaus turhauttaa.

"Olemme tilanteessa, jossa paperikoneet taistelevat hengestään. Meidän pitää pystyä sopimaan paikallisesti asioista. Jopa tuotelinjakohtaisesti. Sen takia tällainen ylhäältä annettu asetelma on kohtalokas. Tarvitsemme joustoja, emme lisää regulaatiota. Kaikki Suomen hallitukset ovat tykänneet sekaantua työmarkkinoihin, eikä jälki ole ollut hyvä."

Metsäteollisuus ry:n toimitusjohtaja Timo Jaatinen, 48, on mielenkiintoinen mies mielenkiintoisella näköalapaikalla.

Asialinjan vaikuttajaksi profiloitunut Jaatinen on vältellyt taitavasti henkilöitymistä ja itsensä esiin nostamista. Tapa on tainnut toimia, sillä kuumakalle tai heikkohermoinen olisi jo saanut lähteä. Metsäteollisuuden patruunat eivät ole helppoja isäntiä.

Upseerin uraa nuoruudessaan harkinnut mies ei helposti hetkahda.

"Kun tulee paine, jäsennän asian ja teen päätöksen. Vaikeita asioita tulee vastaan. Kun pidetään kiinni siitä, että asiat riitelevät, eivät ihmiset, vaikeistakin asioista selvitään. Muuten menee ikäväksi."

Jaatinen aloitti Metsäteollisuus ry:n toimitusjohtajana vuoden 2010 alussa. Tammikuussa täyteen tulee seitsemän vuotta.

"Toimiala on käynyt läpi valtavan murroksen. Ehdin nähdä, mitä tarkoittaa kun menee tosi huonosti. Kun aloitin, metsäteollisuutta pidettiin auringonlaskun alana. Puhuttiin, että Suomen hyvinvointi pitää rakentaa jonkun muun varaan."

Koko toimiala on käynyt läpi rajun saneerauksen.

"Nyt jälkeenpäin se nähdään välttämättömänä tehostamisena. Usko alaan on palautettu. Jos tätä vientialaa ei olisi olemassa, aika suuressa osassa Suomea olisi kovin vähän toimeliaisuutta. Koko Suomi voisi huonommin."

Jaatinen muistuttaa, että metsäteollisuus tuo vuosittain Suomessa 11,7 miljardia vientituloja.

"Suomessa on 48 sellu-, paperi- ja kartonkitehdasta sekä 130 teollisen mittakaavan puutuotealan yritystä kuten sahoja ja vaneritehtaita, jotka jauhavat meille hyvinvointia joka päivä."

Keskustelu ajautuu suomalaiseen yhteiskuntaan. Hyvinvointiin ja varallisuuteen.

"Suomi on jännä maa. Meidän varallisuutemme on tuoretta. Se on kiinni asunnoissa ympäri Suomea."

Jaatinen pohtii, että juuri asuntovarallisuuden vuoksi metsäteollisuuden merkitys on erityisen tärkeä.

"Mikä kansallinen tasearvojen romahdus siitä seuraisikaan, jos teollisuus ajettaisiin Suomesta alas. Se olisi suuri katastrofi. Ihmiset ovat sijoittaneet elämänsä kiinni paikkakuntiin, joiden hyvinvointi perustuu metsäteollisuuteen."

Tehtaiden sulkemiset ovat jo näkyneet asuntojen hinnoissa.

"Jos väärällä paikkakunnalla sijaitsevaa asuntoa ei saa myytyä, siitä voi muodostua ihmiselle loukku. Esimerkiksi ikääntyvän ihmisen siirtyminen lähemmäs lapsien perheitä voi muodostua vaikeaksi, jos vanhasta asunnosta ei saa mitään. Ei ehkä edes myytyä lainkaan."

Jaatinen näkeekin tärkeäksi pitää samaan aikaan olemassa olevasta rakenteesta huolta, kun kehitetään uutta.

"Uusi syntyy usein olemassa olevan yhteyteen. En näe järkeä romuttaa kaikkea vanhaa vain luovan kaaoksen saavuttamiseksi. Metsäteollisuuden hyvinvointi pitää koko Suomen hyvinvoinnista huolta.."

Metsäteollisuuden keulamies muistuttaa kuinka paljon toimiala on tehnyt viimeisen vuosikymmenen aikana ihan oma-aloitteisesti oman kilpailukykynsä turvaamiseksi. Kivulloisen kehityksen aloitti Voikkaan paperitehtaan sulkeminen vuonna 2005.

"Toimiala on uusiutunut. Noussut tuhkasta."

Timo Jaatinen on tyytyväinen koko alan imagon kehittymiseen. Enää ei voi sanoa, että metsäteollisuus olisi jäänyt menneisyyteen.

"Olemme innovaatiotoimiala mitä suurimmassa määrin. Meillä on maailman paras metsänhoito ja puunkorjuu. Olemme laitepuolella olleet edelläkävijöitä jo vuosikymmeniä."

Myös prosessiteollisuus on parantanut monella mittarilla. Tuotteet ovat entistä parempia ja tuotanto tehostunut.

"Valuuttakursseihin emme voi vaikuttaa, mutta raaka-aine, työ ja kuljetuskulut ovat kaikki olleet tiukan tarkastelun alla.