Presidenttien puolisot ovat näkyviä henkilöitä ja moni heistä on käyttänyt asemaansa heikkojen oikeuksien puolustamiseen

Tellervo Koivisto on kertonut masennuksestaan julkisesti. Presidenttipari osallistui MTK:n liittokokouksen pääjuhlaan vuonna 1982 Tampereella. Kuva: Risto Pöntinen

Itsenäisyyspäivän lähestyessä katseet kohdistuvat presidentinlinnaan, millaista siellä on nyt, ja millaista oli ennen. Presidentin virka-asunto sijaitsi alun perin linnan kolmannessa kerroksessa. Siellä asuivat presidentit vuoteen 1940 saakka, jolloin Tamminiemi lahjoitettiin valtiolle.

Presidentti Kyösti Kallio ehdotti Tamminiemen lahjoittamista ”köyhälle valtiolle” presidentin vapaa-ajan asunnoksi, mutta ei itse ehtinyt käyttää sitä. Tamminiemen omisti Kallion kanssa ystävystynyt taidemesenaatti Amos Anderson, joka nykyisin tunnetaan myös nimeään kantavasta taidemuseosta.

Tamminiemeä käyttivät asuntonaan Risto ja Gerda Ryti, C. G. E. Mannerheim sekä Urho ja Sylvi Kekkonen. Paasikivet eivät kuitenkaan halunneet Tamminiemeen, vaan asuivat linnassa – Tamminiemessä asuivat Alli-rouvan sukulaiset. Urho Kekkonen jäi 1982 loppuneen presidenttikautensa jälkeen asumaan Tamminiemeen, joka muutettiin kotimuseoksi presidentin poismenon jälkeen.

Mauno Koivisto oli viimeinen presidentti, joka asui linnassa virkakautensa aikana. Hänen kaudellaan uutta virka-asuntoa rakennettiin ja hän oli myös ensimmäinen, joka Mäntyniemeen muutti sen valmistuttua 1993.

Linnan ylin kerros ei ole julkista tilaa, vaan presidenttiperheiden omaa valtakuntaa. Yksityistilojen olemassaolo ja valon kajastaminen ikkunoista antaa koko rakennukselle henkilökohtaisemman leiman.

Runoilija Jenni Haukio on kaikkien aikojen nuorin linnan emäntä. Hänet tunnetaan eläintenoikeuksien puolestapuhujana. Kuva: Kari Salonen

Suomen presidenteistä useat ovat tavanneet puolisonsa jo teini-iässä tai nuorina aikuisina. Teini-ikäisenä puolisonsa ovat tavanneet olivat Relanderit, Svinhufvudit, Kalliot sekä Rytit. Ahtisaaret tapasivat jo kouluaikoina Kuopiossa, mutta Martti Ahtisaaren muutto vanhempiensa mukana Ouluun esti nuorten seurusteluhaaveet. He tapasivat uudelleen Helsingin yliopistossa. Koivistot tapasivat opiskeluaikoinaan Turussa, missä Tellervo opiskeli kauppakorkeakoulussa ja Mauno Koivisto yliopistossa.

Nuoruusajan opiskelutovereita Oulusta olivat K. J. Ståhlberg ja vaimonsa Ester, vaikkakin he avioituivat vasta vuosikymmeniä myöhemmin.

Paasikivet tapasivat toisensa työpaikallaan Kansallis-Osake-Pankissa ja Kekkoset Etsivässä Keskuspoliisissa. Tarja Halonen ja Pentti Arajärvi tutustuivat toisiinsa kunnolla valiokuntamatkalla Yhdysvalloissa, Sauli Niinistö ja Jenni Haukio puoluepolitiikan kiemuroissa. C. G. E. Mannerheim valittiin presidentiksi kaikkein vanhimpana, 75-vuotiaana ja hän on ollut ainoa, joka eli koko kautensa naimattomana.

Häitä seurapiiritapahtumineen suuren maailman tyyliin eivät presidenttimme ole harrastaneet. Kaksi presidenttiparia on avioitunut presidenttinä ollessaan, mutta kumpikin, sekä Ståhlbergit että Halonen ja Arajärvi avioituivat katseilta piilossa kun läsnä olivat vain läheisimmät. Myös Niinistö ja Haukio olivat tuore aviopari, he avioituivat kolme vuotta ennen Sauli Niinistön valintaa presidentiksi. Jenni Haukio on presidentin puolisoista ainoa, joka on synnyttänyt lapsen presidenttikauden aikana.

Presidentti Tarja Halosen puoliso Pentti Arajärvi palkitsi vuoden isä -palkinnon saajan vuonna 2011. Tohtori Pentti Arajärven aikaan asti presidentin puolisot olivat naisia. Kuva: Markku Vuorikari

Presidentin puolisolla on roolinsa myötä keinoja vaikuttaa asioihin. Nostaminen maan äidin asemaan on kasvattanut kiitollisuusvelkaa, jota presidenttien puolisot ovat maksaneet huono-osaisten, lasten tai vanhusten hyväksi. Ensimmäisen presidentin vaimo Ester Ståhlberg oli perustajajäsen Koteja Kodittomille Lapsille -järjestössä. Se tunnetaan nykyisin nimellä Pelastakaa Lapset ry.

Ellen Svinhufvud oli varojenkeruutyössä yhdessä Kalevalaisten Naisten Liiton kanssa. Ajatuksena oli pystyttää patsas suomalaisen naisen kunniaksi ja valmistaa sekä myydä vanhoja muinaiskoruja varojen saamiseksi. Vuonna 1942 perustettiin Kalevala Koru Oy, jonka Kalevalaisten Naisten Liitto omistaa yhä nykyäänkin.

Kaisa Kallion 60-vuotispäivän kunniaksi järjestetyn kansalaislahjakeräyksen rahat ohjattiin naisten hoitokotia varten. Kaisankoti perustettiin 1950 Kauniaisiin.

Lapset olivat lähellä Alli Paasikiven sydäntä, vaikka omia lapsia hänellä ei ollut. Hän oli vahvasti mukana Lastenlinnan varainkeruussa sekä partiotoiminnassa. Hänen myötävaikutuksellaan syntyi myös kuuden lastensuojelujärjestön perustama Lasten Päivän Säätiö, joka ylläpitää Linnanmäen huvipuistoa.

Myös viime aikojen presidenttien puolisot ovat nostaneet useita aiheita yleiseen keskusteluun. Tellervo Koivisto on nostanut esiin koulukiusaamisen ja mielenterveyden häiriöt, Jenni Haukio eläinten oikeudet. Pentti Arajärvi ja Eeva Ahtisaari saivat erityisen paljon yhteydenottoja kansalaisilta, jotka olivat laman kourissa pudonneet yhteiskunnan ulkolaidalle, jääneet ilman palveluita tai toimeentuloa.

Sylvi Kekkosen tiedetään pehmentäneen miehensä kärkkäitä lausuntoja. Pariskunnan suhde oli lämmin ja arvostava. Kuva: Erkki Voutilainen

Suomalaiset ovat aina seuranneet kuninkaallisten elämäntapahtumia kiinnostuksella ja moni olisi toivonut samanlaista glamouria myös Suomeen. Aavistus siitä saatiinkin, kun Assi Koivisto meni naimisiin myöhemmin samana vuonna, kuin hänen isänsä valittiin presidentiksi. Häät olivat aikansa suuri mediatapahtuma.

Jenni Haukio on ollut presidentin puolisoista nuorin. Hän oli presidenttikauden alkaessa 35-vuotias, Signe Relander oli miehensä presidenttikauden alkaessa 38-vuotias. Relanderien aikaan linnassa asui kaksi teini-ikäistä lasta.

Linnassa on asunut myös leskimies Ståhlbergin parikymppisiä lapsia, Kaisa ja Kyösti Kallion kuudesta lapsesta kaksi jo aikuiseksi varttunutta lasta sekä yhden pojan taaperoikäinen tytär Tellervo. Hänet sijoitettiin isoäidin hoitoon, koska äitinsä sairastui tuberkuloosiin. Tellervo sai myös hiekkalaatikon linnan pihalle.

Marko Ahtisaari, Anna Halonen ja Aaro Niinistö ovat nykyajan prinssejä ja prinsessoja, joiden elämä on ollut välillä suurennuslasin alla vanhempiensa presidenttiyden takia.

Alli Paasikivi oli presidentin linnan emäntä vuosina 1946–1956. Sodan aikana Lotta Svärdissä toiminut Paasikivi toimi myöhemmin sotainvalidien auttajana. Kuva: MT:n arkisto

Itsenäisyyspäivien juhlinta iltavastaanottona vakiintui käytännöksi Ståhlbergien aikana. Kieltolaki esti alkoholitarjoilun, mutta juhliin ilmestyi boolikulho, jonka sisältö on pysynyt arvailuna näihin päiviin saakka.

Ennen Ståhlbergien järjestämiä juhlia itsenäisyyttä vietettiin iltapäiväkahvien merkeissä.

Ensimmäisen presidentin jälkeisinä vuosina itsenäisyysjuhlia on jouduttu perumaan useita kertoja eri syistä, luonnollisesti sota on syistä synkein. Pula-aikana linnan tarjoiluista on tingitty. Ohjelmassa on ollut niin tanssia kuin myös lauluesityksiä ja kulttuuriohjelmaa.

Uskonnollisten ja raittiusliikettä kannattavien Kallioiden aikana juhlissa ei tarjoiltu lainkaan alkoholia.

Nuoruudessaan kansallisteatterin näyttämöllä esiintynyt Alli Valve hallitsi näyttämöt myös myöhempinä vuosinaan rouva Paasikivenä ja hänet tunnettiin kymmenvuotisen presidenttikauden aikana näyttävänä linnan emäntänä.

Hän pukeutui vielä kypsällä iälläkin mielellään hihattomiin asuihin ja edusti mielellään Suomea niin olympiavuoden tilaisuuksissa kuin linnassakin. Hauraan ja etäisen mielikuvan puolestaan antoi Sylvi Kekkonen, jonka muistamme ottavan juhlavieraat vastaan tuolilla istuen.

Muistamme myös viime vuosien itsenäisyyspäiväjuhlista, kuinka samaan kuvaan ovat asettuneet Koivistot, Ahtisaaret, Halonen ja Arajärvi sekä Niinistöt. 102-vuotiasta itsenäistä Suomea juhlii enää kolme presidenttiä puolisoineen.