Opinjano ei sammu kesälläkään – kesällä suoritetaan rästikursseja ja innostutaan kielistä

Korona-ajan etäopetus on tuonut kesäyliopistoihin opiskelijoita aiempaa laajemmalta maantieteelliseltä alueelta. Kuva: Juho Leskinen

Vaikka Suomen oppilaitosten lukuvuodet kestävät yleensä syksystä kevääseen, ei opinhalu sammu kesäkuukausina. Siitä pitävät huolen oppilaitosten kesäopinnot ja vapaan sivistystyön koulutukset.

Kesäaikaan ihmisiä kiinnostavat erityisesti lukiolaisille ja abiturienteille suunnatut kurssit ja kaikenlaiset kieliopinnot sekä yksittäisistä kursseista esimerkiksi luova kirjoittaminen, kertoo Turun kesäyliopiston rehtori Tuula Aamurusko.

Kesäyliopisto tarjoaa kursseja ympäri vuoden, mutta saman oppiaineen tarjonnassa saattaa Aamuruskon mukaan näkyä kesällä tietty painotusero. Esimerkiksi kieliopinnoista kesäaikaan hakeudutaan erityisesti keskustelukursseille, joita ei koeta yhtä raskaiksi kuin vaikka kielioppiin tai kirjoittamiseen keskittyviä kursseja.

Eräs perinteinen kesäopintokokonaisuus ovat kasvatustieteen perusopinnot, kertoo Pohjois-Pohjanmaan kesäyliopiston rehtori Irene Myllylä. Lisäksi Pohjois-Pohjanmaan kesäyliopistossa kiinnostusta herättävät kesäaikaan esimerkiksi lapsille ja nuorille suunnatut kurssit sekä kaikenlaiset harrastekurssit valokuvauksesta villiyrtteihin.

Sekä Aamurusko että Myllylä kertovat, että kesällä suoritetaan myös kursseja, jotka ovat mahdollisesti jääneet omaan tutkintoon liittyvistä opinnoista lukuvuoden aikana rästiin tai jotka muusta syystä halutaan suorittaa nimenomaan kesällä. Virkamiesruotsin kurssit ovat esimerkki tästä.

Turun ja Pohjois-Pohjanmaan kesäyliopistojen opetustarjonnan määrässä ei ole tapahtunut korona-aikaan muutoksia. Suuri muutos on kuitenkin ollut toiminnan siirtyminen suurelta osin etäopetukseksi lähiopetuksen sijaan.

Kumpikin kesäylipisto on saanut opiskelijoita huomattavasti laajemmalta maantieteelliseltä alueelta kuin ennen, koska kilometrit eivät etäopetuksessa rajoita mahdollisuuksia osallistua opetukseen. Opintoja voi suorittaa vaikka riippumatossa tai laiturinnokassa.

Ennen koronapandemiaa sana ”etäopetus” kuulosti monen korvaan ankealta ja hankalalta, Aamurusko kuvailee. Hän uskoo, että etäopiskelun suosio säilyy myös koronapandemian jälkeen.

”Digiloikka tarkoittaa paitsi sitä, että ihmisten tietotekniset taidot ovat kehittyneet korona-aikaan melkoisesti, myös asennemuutosta. Korona-aikaan on huomattu, että etäopetus on opetusta siinä missä lähiopetuskin.”

Aamurusko muistuttaa, että etäopetuksessa on nykyteknologian avulla toteuttaa samanlaisia ryhmä- ja paritöitä kuin lähiopetuksessakin.

Kesäopintotarjontaa on myös ollut aiempia vuosia helpompaa suunnitella, sillä opettajien aikataulut ovat nyt joustavampia, kun opetus ei ole sidottu luokkahuoneeseen.

”Opettajallekin on mukavaa tietää, että kesän opetuspäivän voi viettää vaikka mökillä”, huomauttaa Aamurusko.

Vapaan sivistystyön oppilaitoksia ovat kansalaisopistot, kansanopistot, kesäyliopistot, liikunnan koulutuskeskukset ja opintokeskukset.

Kansalaisopistot ovat paikallisiin ja alueellisiin tarpeisiin pohjautuvia oppilaitoksia, ja kansanopistot tarjoavat kokopäiväistä opetusta sisäoppilaitoksessa.

Kesäyliopistot ovat alueellisen oppilaitoksia, joiden toiminnassa painottuu avoin korkeakouluopetus.

Liikunnan koulutuskeskukset järjestävät liikuntaharrastusta, hyvinvointia ja terveyttä edistävää koulutusta.

Opintokeskukset ovat valtakunnallisina oppilaitoksia, jotka järjestävät opintoja itse ja yhdessä kansalaisjärjestöjen kanssa.

Lähde: oph.fi

”Korona-aikaan on huomattu, että etäopetus on opetusta siinä missä lähiopetuskin.” Tuula Aamurusko