Maaseutuaiheet ovat rikoskirjailija Marja Aarnipuron mukaan harvinaisia suomalaisissa dekkareissa – hänen uusimmassa kirjassaan keskusta- ja MTK-vaikuttajalle käy huonosti

Apu-lehden päätoimittaja Marja Aarnipuro kirjoittaa dekkareita viikonloppuisin ja kesälomalla. Kuva: Jaana Kankaanpää

Toimittaja Kaarina Riikosen kesäloma Siuntiossa keskeytyy, kun naapuritilalla syttyy tulipalo. Pian selviää, että kysymyksessä on murhapoltto. Tunnettu suurtilallinen, keskustan entinen kansanedustaja ja MTK-vaikuttaja Vilho Koistinen löytyy kuolleena vajastaan.

Tässä on tiivistettynä Marja Aarnipuron uusimman Surmamäen kirous -dekkarin alkuasetelma. Se on jo viides rikosromaani Kaarina Riikonen ratkaisee -sarjassa.

Maatalous- ja maaseutuaiheet ovat Aarnipuron mukaan aika harvinaisia suomalaisissa dekkareissa. Usein rikos tapahtuu synkässä ja pimeässä kaupungissa.

"Maaseutu on hyvä ympäristö murhamysteeriin, koska kameroita ja silmiä on vähän. Rikos metsän siimeksessä hankaloittaa poliisin työtä ja antaa kirjailijalle vapauksia. Kyläyhteisössä myös tunnetaan naapurien asiat, joten uteliaana ihmisenä Kaarina Riikonen saa selville vaikka mitä."

Marja Aarnipuro on kotoisin Haukiputaalta – satama- ja sahapaikkakunnalta Oulun kupeesta.

"Minulla ei ole omaa kosketusta maatalouteen, joten jouduin tekemään paljon taustatyötä dekkaria varten. Toimittajana olen kyllä päässyt vierailemaan sikaloissa ja navetoissa."

Surmamäen kirous -teoksessa naapurit riitelevät lietealtaan sijainnista. Kirjailija haki aiheeseen inspiraatiota verkosta löytämistään valituksista ja oikeusjutuista.

Kaarinan tapaan myös Aarnipuron perheellä on talviasuttava mökki maalla Somerolla. Vanhan maalaistalon pihapiirissä helsinkiläinen Apu-lehden päätoimittaja unohtaa autuaasti työasiat.

Somerolla hän kirjoittaa dekkareita, ulkoilee kahden cainterrierinsä kanssa sekä viljelee perunoita ja kukkia. Kesäloma loppuu viinimarjamehun tekoon.

Marja Aarnipurolla on kaksi caintrerrieriä Petri ja Veera. Myös hänen dekkariensa päähenkilöllä Katriina Riikosella on kaksi koiraa. Marja ja Katriina ovat myös molemmat toimittajia ja he ovat sairastaneet rintasyövän. Kuva: Jaana Kankaanpää

Marja Aarnipuro on tehnyt monipuolisen uran toimittajana, toimituspäällikkönä ja päätoimittajana eri lehdissä. Kiiminkijoen rannassa kasvanut Aarnipuro oppi jo lukemaan viisivuotiaana ja kirjoitti tarinoita pikkutytöstä asti.

Ammatinvalinta ei ollut silti itsestäänselvyys. Lukion opinto-ohjaaja suositteli ryhtymistä toimittajaksi, mutta Marjaa kiinnosti enemmän kunniallinen juristin ammatti.

"Kirjoitin ylioppilaaksi vuonna 1979. Siihen aikaan toimittajan ammatti oli tosi halveksuttu ja paheksuttu. Lehti-ihmisiä pidettiin juoppoina."

Abikevään jälkeen Aarnipuro kuitenkin haki oululaiseen Liitto-lehteen töihin. Kun kesätoimittajan pestiä oli takana kaksi viikkoa, hän ymmärsi lehtityön olevan hänen kutsumuksensa.

Nopeasti kävi myös selväksi, että henkilöhaastattelut ovat Aarnipuron vahvuus. Kerran Marja valitti tv-tuottaja Jarmo Porolalle, miksi hän ei voi tehdä yhteiskunnallisia artikkeleita.

"Jarmo sanoi: 'Kuka tahansa pystyy tekemään asiajuttuja, mutta on paljon vaikeampi saada ihmiset avautumaan henkilöhaastatteluissa'. Otin opikseni."

Seuran, Iltalehden ja Ilta-Sanomien toimittajana Marja Aarnipuro on tavannut käytännössä kaikki elossa olevat yli 40-vuotiaat suomalaiset julkkikset moneen kertaan.

Osasta julkkiksista tuli ystäviä, kuten Vesa-Matti Loirista ja Hectorista. Tylyn oloista Remua nuori toimittaja aluksi pelkäsi, mutta Hurriganesin keulahahmo paljastui mitä herttaisimmaksi ihmiseksi, kun häneen tutustui.

Aarnipuro pääsi myös istumaan iltaa maailmantähtien kanssa, kun he vierailivat Suomessa. Ilmapiiri oli vielä 1980- ja 1990-luvulla paljon rennompi. Nykyään ulkomaiset tähdet eivät kotimaiselle lehdistölle juurikaan haastatteluja anna.

"Se oli huimaa aikaa. Tapasin esimerkiksi Tina Turnerin, Johnny Cashin, Duran Duranin ja AC/DC:n jäsenet."

Apuna Aarnipurolla on poliisityön autenttisessa kuvaamisessa KRP:n rikosteknikko sekä rikostutkijana työskentelevä vanhempi konstaapeli. Kuva: Jaana Kankaanpää

Kirjailija Marja Aarnipurosta tuli rintasyöpädiagnoosin myötä. Hän ei löytänyt rintasyövästä teosta, jossa sairaudesta kerrottaisiin potilaan näkökulmasta.

Aarnipuro kirjoitti itse palkitun tietokirjan Rintasyöpävuosi (2011) ja vielä teokset Rintasyövän jälkeen (2014) ja Rintasyöpämatka (2019).

Rintasyöpä tuntuu nyt kaukaiselta painajaiselta. Henkinen palautuminen sairaudesta kesti pisimpään.

"Pelkäsin useita vuosia, että syöpä uusiutuu. Nykyään menen mammografiaan turvallisin mielin."

Tietokirjojen jälkeen hän kaipasi proosan kirjoittamista. Ensimmäinen dekkari ilmestyi vuonna 2017. Niiden kirjoittaminen on sopivaa vastapainoa hallinnolliselle päätoimittajan työlle.

Aarnipurossa ja hänen dekkarihahmossaan Kaarinassa on yhtäläisyyksiä. Molemmat ovat toimittajia, heillä on kummallakin kaksi lasta ja kaksi koiraa.

Kaarina on kuitenkin luonteeltaan Marjaa uteliaampi ja hän hankkii toimittajana tietoja keinolla millä hyvänsä. Päähenkilön mustasukkainen luonne ja taipumus ihastua tuovat kirjoihin säpinää.

Dekkareita on kehuttu siitä, että niissä ei mässäillä väkivallalla ja päähenkilö on kerrankin tavallinen perheenäiti. Aarnipuro kuvaa dekkareissa keski-ikäisen naisen elämää, johon kuuluvat myös vaihdevuodet.

"Kaikki tietävät uhmaiän ja murrosiän, mutta tämä on yhtä hurjaa aikaa naiselle. Vaihdevuosista pitää puhua, jotta ymmärrettäisiin, miksi naiset käyttäytyvät silloin eri tavalla."

Joitakin lukijoita vaihdevuosien käsittely on ärsyttänyt. Eräs mies tokaisi, että dekkareihin pitäisi lisätä varoitustarra: "sisältää kuumia aaltoja!".

Seuran, Iltalehden ja Ilta-Sanomien toimittajana Marja Aarnipuro on tavannut käytännössä kaikki elossa olevat yli 40-vuotiaat suomalaiset julkkikset moneen kertaan. Kuva: Jaana Kankaanpää

Aarnipuro käsittelee dekkareissaan myös media-alan murrosta. Aikakauslehtien on pakko tehdä digisiirtymä – onneksi päivälehdet ovat raivanneet lupaavasti tietä.

Painettua Apua lukevat erityisesti eläkeläiset ympäri Suomea, digilehden lukijat ovat parikymmentä vuotta nuorempia.

"Moni kuitenkin haluaa lukea painettua lehteä ja printtilehti pysyy sitkeästi voimissaan. Avulla menee hyvin. Koko ajan pitää uudistua, perustimme esimerkiksi luontolehden ja nimitimme maakuntakirjeenvaihtajia."

Seuraava Kaarina Riikonen -dekkari tapahtuu Helsingissä. Luvassa on harmaata taloutta ja somevaikuttamista. Aarnipuro myöntää suoraan, että hänen dekkarinsa ovat puhdasta viihdekirjallisuutta.

"Ihmisten elämä on usein ankaraa ja raskasta. Siksi viihteellä on tosi suuri arvo. Pääsemme hetkeksi toiseen maailmaan."

Marja Aarnipuro: Surmamäen kirous, 366 sivua, CrimeTime 2021

Lue lisää: Painetuista aikakauslehdistä 57 tavoittaa yli 100 000 lukijaa – tilattavien yleisölehtien kärjessä Eeva, Aku Ankka ja Apu

”Onhan siitä iso apu, kun tietää poliisien asenteen ja kahvihuoneläpän" – Christian Rönnbackan epäillään kertovan dekkareissaan itsestään

Palkittu dekkaristi Marko Kilpi: ”Ikävä kyllä se ei enää riitä, että kirjailija vain kirjoittaa kirjan"

• Päätoimittaja ja kirjailija Marja Aarnipuro on syntynyt Haukiputaalla 1960. Opiskeli valtiotieteitä Helsingin yliopistossa.
• Iltalehdessä toimittajana ja toimitussihteerinä 1984–1997, Katson toimituspäällikkönä ja päätoimittajana 1997–1999, Apun toimituspäällikkönä ja toisena päätoimittajana 1999–2003, Kauneus ja Terveys, Jade ja Koko perheen terveys -lehdessä päätoimittajana 2003–2010.
• Avun toimituspäällikkö 2010–2011, Avun päätoimittaja 2011 lähtien.
• Kolme rintasyöpäaiheista tietokirjaa ja viisi Kaarina Riikonen ratkaisee -dekkaria.
• Perhe: avoliitossa, kaksi aikuista lasta, kaksi koiraa.
• Harrastukset: koirakävelyt, kirjoittaminen, lukeminen, äänikirjat ja jumppailu.
• Asuu Helsingissä ja mökkeilee Somerolla.