Kirja-arvio: Traaginen lento-onnettomuus paljastaa isän suuren salaisuuden Maata jalkojen alle -romaanissa

Elizabeth Acevedo: Maata jalkojen alle. Suomennos: Leena Ojalatva. 424 sivua. Karisto. Kuva: Kirjailijan Stephanie Ifendu / Karisto

Kun lentokone nousee ilmaan, toinen siskoista kihisee odotuksen innosta, kun taas toinen yrittää karkottaa haikeiden hyvästien aiheuttamaa ikävää. Meren yli lentävä isä on silta kahden siskon välillä, vaikka nämä eivät edes tiedä toisistaan.

Camino asuu Dominikaanisessa tasavallassa ja haaveilee muuttavansa koulun päätyttyä Yhdysvaltoihin opiskelemaan lääkäriksi. Isä viettää hänen luonaan kesät, mutta ehkä he voisivat pian nähdä useamminkin.

New Yorkissa elävä Yahaira ei taas ole viime aikoina juuri puhunut isänsä kanssa. Ennen he pelasivat kaksistaan shakkia, mutta sitten Yahairan löytämä salainen vihkitodistus katkaisi isän ja tyttären yhteyden.

Kun tyttöjen isä joutuu lento-onnettomuuteen, alkavat vuosikausiksi haudatut salaisuudet vihdoin paljastua.

Elizabeth Acevedon Maata jalkojen alle -kirja on nuorille suunnattu säeromaani, jossa romaanimaista tarinaa kuljetetaan eteenpäin niukkojen säkeiden voimin.

Kirjan lähtötilanne on mehukas, ja traagista onnettomuutta tarkastellaan kahden sisaruksen näkökulmasta. Vaikka Acevedo on erinomainen kirjoittaja, tällä kertaa murskaava suru ja elämän karikoihin eksyminen jumittuvat ikävästi kirjan sivuille eivätkä hulahda täydellä voimalla lukijan päälle.

Acevedo jättää myös monet säeromaanin tehokeinot tyystin käyttämättä. Suurin osa kirjasta etenee tasaisin säejoukoin eikä tekstiä juuri rytmitellä sivulla. Se on harmi, sillä säeromaanissa tyhjä tila ja tekstin asettelu ovat voimallisia kerronnan keinoja. Kaikkia säeromaaneja ei tietenkään pidä kirjoittaa samalla kaavalla, mutta tällä kertaa käyttämättä ovat jääneet ne perustavanlaatuisimmat mausteet.

Pienistä vioistaan huolimatta Maata jalkojen alle on hengästyttävä teos, joka jää muhimaan kaikenikäisten lukijoiden alitajuntaan.