Satojatuhansia joulukuusia kasvattanut Esko Tanskanen vertaa muovikuusta viiden euron samppanjaan: "Sama kuin korvaisi äitienpäivän kukat tekokukilla"

Esko Tanskasella on yli 50 vuoden kokemus joulukuusien kasvattamisesta. Uransa aikana hän on muun muassa toimittanut Kekkosesta alkaen joulukuusen neljälle peräkkäiselle presidentille. Kuva: Sanne Katainen

Hentoon lumikerrokseen peittynyt asfaltti heijastaa valoa varastoalueelle kasattuihin joulukuusiin. Keskitaivasta lähestyvä aurinko paljastaa niiden neulasten täydellisen vihreän sävyn. Itsestään tuuhea ja symmetrisen mallinen kuusi ei yleensä synny, vaan sen eteen on paiskittu tuntikaupalla töitä.

"Joulukuusenkasvattajalle joulukuu on vuoden kiireisintä aikaa. Puhelin pirisee taskussa yhtenään", kertoo 81-vuotias joulukuusiyrittäjä Esko Tanskanen.

Viime maanantaina Tanskasen joulukuusiyrityksen Lohjalla sijaitsevalta varastoalueelta lähti 50 lavallista pussitettuja kuusia ympäri Suomea. Ne menivät myytäväksi marketteihin, ja siitä edelleen suomalaiskoteihin.

Tanskasen kokemus joulukuusten kasvattamisesta on häkellyttävä. Vuonna 1965 joulukuusien viljelyn aloittanut yrittäjä on kasvattanut joulukuuset satoihin tuhansiin suomalaiskoteihin.

"Yli 50 vuotta olen näitä hommia tehnyt enkä osaa lopettaa", hän naurahtaa.

Tänä vuonna hän on kuitenkin alkanut tosissaan etsiä jatkajaa yritykselleen.

"Mainostin Maaseudun Tulevaisuudessa, että tässä olisi valmis bisnes työtä pelkäämättömälle. Ikävä kyllä ihmiset näyttävät pelkäävän työtä, kun yhteydenottoja ei tullut."

Jos jatkajaa ei löydy, saa luonto tehdä tehtävänsä. "Siinä tapauksessa kuuset jatkavat kasvamistaan metsäksi."

Priit Kattel lastasi viime viikolla pussitettuja joulukuusia Lohjalla. Taustalla kuusia lastaa lavalle Toomas Vanaselja. Kuva: Sanne Katainen

Joulukuun alussa tämän vuoden joulukuusiurakka oli noin puolessa välissä.

Ennen kuin puu päätyy olohuoneeseen, täytyy se kaataa, pussittaa ja kuljettaa määränpäähänsä.

"Teen tätä osittain liikunnan vuoksi. Kirurgit näyttivät kesällä taitonsa, kun avasivat minut ja pistivät pari läppää ja suonen. Nyt hengitys toimii ja olo on taas hyvä. Sydän on lihas ja se vahvistuu vain käyttämällä", Tanskanen muistuttaa.

"Minulla on työehtosopimus itseni kanssa. Aurinkoiset päivät ovat etusijalla. Korjuuaikana täytyy kuitenkin mennä metsään säällä kuin säällä."

Aluksi joulukuusien kasvatus oli Tanskaselle pelkkä harrastus.

"Nyt toiminta on paisunut niin, että tarvitsen ulkopuolista työvoimaa."

Vaikka yritys on kasvanut, on joulukuusenviljely Tanskasen mielestä edelleen silpputyötä, jota pitäisi vain harrastaa muun työn ohessa.

"Olisi parempi, jos Suomessa olisi enemmän pieniä viljelmiä ja kuusenmyyntiä hallinnoiva tukku kuten muissa Pohjoismaissa", hän esittää.

Ponnistuslauta joulukuusten pariin oli kesätyö Metsäntutkimuslaitoksen, nykyisen Luonnonvarakeskuksen Punkaharjun toimipisteellä.

"Pohdimme edesmenneen metsäntutkijan Ukko Rummukaisen kanssa metsien monikäyttöä, ja sitä, miksei Suomessa viljellä joulukuusia?"

Ajatus jäi muhimaan. Pian Tanskanen ryhtyi tuumasta toimeen opiskelukaverinsa kanssa.

"Alkuun meitä pidettiin ihan kylähulluina. Maisterit viljelemässä kuusia", hän muistelee naurahtaen.

Onnistunut kokeilu sai pian muut seuraamaan perässä. Lohjalla sijainneet joulukuusipellot kiinnittivät myös päivittäin junalla ohi hurauttavien VR:n pomojen katseet.

"Jos kaksi hammaslääkäriä viljelee kuusia, on sen pakko olla miljardibisnes. Niinpä hekin ryhtyivät joulukuusenviljelijöiksi, ja toinen tekee sitä edelleen", Tanskanen muistelee.

Esko Tanskanen pakkasi viikko sitten Lohjalla kuusta verkkopussiin, joka suojaa puuta ja helpottaa kuljetusta. Kuva: Sanne Katainen

Nykyisin Suomessa on noin 500 joulukuusenkasvattajaa.

"Tarina on sama kuin mansikalla. Aikanaan eräs opettaja perusti Suonenjoelle Suomen ensimmäisen mansikkaviljelmän. Kun hän onnistui, muut seurasivat perässä. Suonenjoen pääelinkeino on edelleen tänä päivänä mansikanviljely."

Tanskasen mukaan kuuseen sijoitetaan vuosittain noin 1,5–3 euroa. Tuottoa täytyy odottaa 10 vuotta. Eikä sekään ole varmaa, jos kuusi ei mene kaupan.

"Joulukuusi on korjattava silloin, kun se on sopivan kokoinen. Sitä ei voi jättää järeytymään samoin kuin talousmetsässä."

Joulukuuset näyttävät kutakuinkin samalta kuin 50 vuotta sitten. Paljon on silti myös muuttunut.

"Maanhankinta oli aikanaan luvanvaraista. Lisäksi ennen vanhaan metsurit tekivät metsätyöt, jolloin latvakuuset olivat kysyttyjä."

Kun hakkuukoneet yleistyivät, väheni myös latvakuusten määrä.

Toinen selvästi vuosien saatossa muuttunut asia on torimyynti.

"Osoitan syyttävän sormen kaupunkeihin. Katukauppa on kuihtumassa, kun myyntipaikat ovat pieniä ja vuokrat kovia. Meille annetaan vain pimeitä nurkkia, joiden lähelle on vaikea parkkeerata autoa", Tanskanen moittii.

Painetta myyntiin luovat myös ulkomailta tuodut, kotimaisia halvemmat kuuset.

"Helsingissä joutuu laittamaan kuuselle satasen hintalapun, jotta saa katettua vuokran. Espoossakin myyntipaikka maksaa tuhansia euroja. Siitä huolimatta kilpailu paikoista on kovaa."

Tanskanen tarjoaa kuitenkin ratkaisua ongelmaan.

"Kaupunkien pitäisi järjestää joulutoreja, jossa asiakasta palvellaan kunnolla. Esimerkiksi Saksassa kilpaillaan siitä, kenellä on paras palvelu. Mielestäni Suomessa ei panosteta riittävästi jouluun, siinä olisi kehittämistä."

Tanskasen mielestä joulukuusen kasvattajan työtä verotetaan kohtuuttomasti. "Metsäverotus syö kuusen hinnasta jopa kolmanneksen ja lisäksi tulee vielä arvonlisävero." Kuva: Sanne Katainen

Tanskasen joulukuusiviljelmiä on 10 eri alueella Lohjalla ja sen lähikunnissa.

Valtaosa kuusista on metsäkuusia. Joukossa on myös serbiankuusia.

"Pihtaa on kokeiltu, mutta sitä pitäisi käsitellä kemiallisesti kirvojen takia. Siksi lopetin sen viljelyn."

Joulukuusen kasvatuksessa olennaisinta ovat leikkaaminen ja lannoitus.

"Teemme maa-analyysin ja lannoitamme vain tarpeeseen. Lannoittamalla kuusi saa syvän vihreän värin ja leikkaamalla tuuhean muodon."

Muovisista tekokuusista Tanskasella on tiukka mielipide: se on väärennös eikä kuusi lainkaan.

"Tekokuusi on nimenä harhaanjohtava. Kysymyksessä kun ei ole kuusi vaan koristetuote", hän toteaa.

"Sama kuin korvaisi äitienpäivän kukat tekokukilla. Kuusella on itseisarvo eikä sitä voi korvata muovilla."

Joulukuusen ostajille Tanskasella on taskussaan kaksi tärkeää vinkkiä.

"Kuusen hankinta jätetään usein liian lähelle joulua. Jos tulee kova pakkanen, niin kuusta ei ehdi sulattaa oikein. Se on sama kuin hankkisi jäisen kinkun."

Toinen ohje on kunnollisen kuusenjalan ostaminen: "Kaupat myyvät liian pieniä jalkoja. Kuusi tarvitsee ensimmäisenä vuorokautena kolme litraa vettä".