Karjalanpiirakoita Pekingissä – suomalaisravintolan perustaminen hirvitti aluksi entistä insinööriä

Vesa Niskanen kertoo, että monen kiinalaisen iho alkaa punoittaa jo pienestä määrästä alkoholia. Siksi lasillisen tai parin nauttiminen esimerkiksi lounaalla ei ole tavallista. Kuva: Terhi Pape-Mustonen

Ravintolaan saadaan suomalaista sianlihaa Atrialta. Monia raaka-aineita hankitaan paikallisista kaupoista. Kuva: Terhi Pape-Mustonen

Norjalainen lohi tarjoillaan muussin kanssa. Kiinalaiset jakavat yleensä annokset pöytäseurueen kesken. Kuva: Terhi Pape-Mustonen

Riisiä kiinalaisille uudessa muodossa: karjalanpiirakat maistuvat herkulliselta myös Pekingissä. Rypytystekniikka muistuttaa Kiinassa suosittuja nyyttejä. Kuva: Terhi Pape-Mustonen

Mitä sitä Pekingin ruuhkissa ryytynyt toimittaja välipalaksi kaipaisikaan enemmän kuin karjalanpiirakoita!

Onneksi niitä on myös saatavilla, sillä kaupungin ainoa pohjoismaalainen ravintola on suomalaista ruokaa tarjoileva Moi!

”Suomalaisten raaka-aineiden saatavuus on melkein olematonta”, ravintolaa vaimonsa Jun Niskasen kanssa pyörittävä Vesa Niskanen kertoo.

”Nyt olemme sentään saaneet Atrialta suomalaista possun kylkeä. Aiemmin suomalaisia juustoja saatiin Kiinaan Venäjän kautta, mutta kauppa­saartojen vuoksi se loppui.”

Sianlihan lisäksi ravintolassa tarjotaan suomalaista lonkeroa, Brunbergin suklaata sekä Napue- ja Koskue-ginejä. Kaikki suomalainen otetaan, mitä saadaan.

Muut raaka-aineet hankitaan marketeista ja paikallisilta tavarantoimittajilta. Ongelmia voi tulla esimerkiksi leipomisessa: jauhot on yleensä jauhettu hyvin hienoiksi, jolloin leivistä tulee liian tiiviitä.

Ravintolan perustaminen oli Jun Niskasen idea. Nokialla aikaisemmin insinöörinä työskennellyt Vesa suhtautui siihen alun perin skeptisesti.

”Pelkäsin ettei kukaan tunne Suomea ja varovaisesti ehdottelin, voisiko tämä olla vaikka pohjoismaalainen ravintola”, Vesa Niskanen muistelee.

Syksyllä toimintaa tulee kuitenkin täyteen jo neljä vuotta.

”Byrokratia on iso asia, on melkoinen projekti saada kaikki ravintolaan tarvittavat luvat. Onneksi vaimo hoiti suurimmaksi osaksi paperityöt.”

Esimerkiksi kiinteistö on tarkistettava ja sen on oltava ravintolalle sopiva. Paikka järjestyi, kuten Kiinassa moni muukin asia, tuttujen kautta. Ravintolan ikkunasta näkyy suuri vesiallas ja suihkulähteitä, mikä sopii Vesa Niskasen mielestä hienosti Suomi-teemaan.

Kiinalaisen bisneskulttuurin erikoisuutena on laskuttomuus. Kaikki, esimerkiksi sähkö, on maksettava etukäteen. Myös korttimaksaminen on vähentynyt ja raha-asioita hoidetaan matkapuhelimella.

Ravintolassa on töissä seitsemän henkeä.

”Työntekijöitä tulee ja menee. Haaste on saada osaava henkilö pidettyä, sillä tarjontaa töistä on”, Vesa Niskanen kertoo.

Ravintolalla on kilpailuvalttina asunto, joka on vuokrattu työntekijöiden käyttöön. Vuokrataso on yleisesti paljon kalliimpi kuin Suomessa varsinkin länsimaiden elintasoa vastaavien asuntojen osalta.

Suomi on monille kiinalaisille tuttu vain pintapuolisesti.

”Kun presidentti Xi Jinping vieraili Suomessa, sitä rummutettiin Kiinassa joka paikassa. Joulupukki on tuttu, samoin revontulet. Myös puhdas ruoka tunnetaan”, Vesa Niskanen kertoo.

”Kiinassa on ollut kaikenlaisia ruokaskandaaleja, joten ihmiset ovat periaatteessa melko varovaisia sen suhteen, mitä syövät.”

Ravintolan lisäksi pariskunta pyörittää tuotantoyhtiötä ja on vienyt Suomeen esimerkiksi kiinalaisia tosi-­tv-tuotantoja.

”Talvella olimme tekemässä Incredible 48 hours -ohjelmaa Suomessa. Siinä kolmen kiinalaisen tv-tähden piti etsiä Saariselällä poroja, ajaa moottorikelkoilla ja käydä saunassa”, Vesa Niskanen kertoo.

”Suomessa töitä tehtiin niin pitkään kuin tarvittiin. Esimerkiksi Ranskassa hanskat tippuivat heti kun työvuoro tuli täyteen.”

Yleensä pariskunta käy Suomessa lomalla kesäisin.

”En ollut seitsemään vuoteen käynyt Suomessa talvella. Oli kyllä kylmä.”