Sunnuntaina järjestettävissä seurakuntavaaleissa yli puolet ehdokkaista tulee valituksi

Oulun Lyseon lukiolla ennakkoäänensä antoivat viime viikolla Eetu Sovela, Matias Leskinen , Antti-Jussi Kalliokoski, ja Paju Kulmala. Etualalla vas. vapaaehtoistyöntekijä Tellervo Luukkonen ja Oulun tuomiokirkkoseurakunnan kappalainen Salla Autere.  Kuva: Kai Tirkkonen

Sunnuntaina järjestetään Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakuntavaalit.

Vaalien ennakkoäänestys järjestettiin viime viikolla.

Viime viikon perjantaihin mennessä ennakkoääniä oli annettu monin paikoin vähemmän kuin vastaavana ajankohtana edellisissä vaaleissa. Esimerkiksi Helsingissä ääniä annettiin kolmen ensimmäisen ennakkoäänestyspäivän aikana 9 433, mikä on 1 269 vähemmän kuin vuoden 2018 vaaleissa.

Ääniä annettiin vähemmän myös Joensuussa 1 466 (1 787 vuoden 2018 vaaleissa), Oulun seurakuntayhtymässä 4 318 (4 869) ja Porvoon seurakuntayhtymässä 1 623 (2 034).

Toisaalta esimerkiksi Hämeenlinnan seurakuntayhtymässä annettiin tiistain, keskiviikon ja torstain aikana 1 832 ennakkoääntä. Vuonna 2018 vastaava luku oli 1 706.

Oulun hiippakunnassa sijaitsevassa Taivalkosken seurakunnassa ennakkoääniä annettiin suunnilleen samaan tahtiin kuin edellisissä seurakuntavaaleissa. Äänestysprosentti oli kolmen ennakkoäänestyspäivän jälkeen jo 17,3.

”Positiivisena huomiona voi sanoa, että yllättävän moni eri-ikäinen seurakuntalainen on kertonut äänestävänsä ensimmäistä kertaa seurakuntavaaleissa”, kertoo Taivalkosken kirkkoherra Tuomo Törmänen kirkon tiedotteessa.

Viestintäjohtaja Kirsi Poltto Seinäjoen seurakunnasta puolestaan toteaa, että Seinäjoella on tapana sankoin joukoin äänestää erityisesti vasta varsinaisena vaalipäivänä.

”Se ilahduttava huomio on tehty, että nuoret ovat oppilaitoksissa olevilla äänestyspisteillä äänestäneet erityisen ahkerasti”, Poltto kertoo. Kolmena ensimmäisenä äänestyspäivänä Seinäjoella annettiin 3 078 ennakkoääntä.

Seurakuntavaaleissa valitaan 367 seurakuntaan 7 235 luottamushenkilöä. Seurakuntavaaleissa on mukana noin 14 000 ehdokasta, eli hieman yli puolet ehdokkaista tulee valituksi.

16-vuotiaat saivat äänioikeuden vuoden 2008 seurakuntavaaleissa. Kuva: Kai Tirkkonen

Suhteellinen vaalitapa tuli seurakuntavaaleihin vuonna 1970. Äänestysinto oli 20 prosentin tuntumissa ensimmäisinä vuosina. 2010-luvulla se on ollut 15 prosentin kieppeillä.

Kirkon tutkimuskeskuksen tutkija Veli-Matti Salminen arvioi, että suomalaisten alhainen äänestysprosentti johtuu historiallisesta painolastista. Moni seurakuntalainen on nähnyt poliittisen vaikuttamisen ja päätöksenteon vieraana seurakunnan sisällä.

”Kirkon toimituksia, auttamistyötä ja kulttuuriperintöä arvostetaan. Mutta vaaleihin on liittynyt ajatus, että äänestäminen ei ole mun juttuni vaan kuuluu vain seurakunta-aktiiveille. Toisaalta äänestysinto vaihtelee seurakunnittain. Vilkkaimmin äänestettiin viime vaaleissa Kinnulassa, jossa prosentti oli 48. Vähiten äänestettiin Lauritsalassa, jossa prosentti oli noin viiden luokkaa.”

Kirkko on pyrkinyt tekemään kovasti töitä etenkin nuorten äänestäjien aktivoimiseksi. 16-vuotiaat saivat seurakuntavaaleissa äänioikeiden vuonna 2008.

Tutkimuksissa on selvitetty alle 18-vuotiaiden äänestysprosentteja vuodesta 2010 alkaen. Nuorten äänestysprosentti on vahvasta alusta huolimatta laskenut vaali vaalilta.

Vuoden 2010 vaaleissa nuorten äänestysprosentti 15,3 prosenttia, vuoden 2014 vaaleissa 8,9 prosenttia ja vuoden 2018 vaaleissa 8,4 prosenttia. Vuoden 2010 korkea äänestysprosentti selittyy ainakin osittain uutuudenviehätyksellä.

”Nuorten korkea äänestysprosentti 2010 selittyy varmasti sillä, että tuo oli ensimmäinen kerta, kun alle 18-vuotiaat saivat äänestää. Tuolloin asia oli myös esillä vahvasti, ja kirkon asioihin vaikuttamiseen innostettiin kampanjoissa”, kertoo Salminen.

Osittain ongelma voi selittyä ehdokkaiden keskimääräisesti korkealla iällä, joka on 56,1 vuotta. Keski-ikä on noussut edellisistä vaaleista puolellatoista vuodella. Kaikista ehdokkaista alle 30−vuotiaita on hieman yli kuusi prosenttia. Toisaalta 69 prosenttia ehdokkaista on uusia.

”Tänä vuonna ehdokkaissa painottuu 50–60-vuotiaiden ikähaarukka. Ehdokkaita on ollut selkeästi vähän nihkeämpää löytää kuin viime vaaleihin. Seurakuntia on toki vähemmän kuin viime kerralla. Tällä kerralla haasteena on ollut erityisesti uusien nuorten ehdokkaiden löytäminen.”

Vaikka seurakuntavaaleissa äänestäminen onnistuu jo 16-vuotiaana, voi ehdolle asettua vain täysi-ikäinen seurakunnan jäsen.