
Joulu pelastettu: Moni diakoniatyön asiakas tarvitsi polttopuuta – Seinäjoen seurakunnassa lähdettiin risusavottaan omaan metsään
Seurakuntavaalien ennakkoäänestys alkaa tiistaina 8.11. Valitut edustajat päättävät monissa seurakunnissa myös metsien hoidosta ja käytöstä.
354 seurakuntaan valitaan yhteensä lähes 8 000 uutta luottamushenkilöä. Seinäjoen seurakunnassa ehdokasmäärä on erityisen runsas, vaikka määrä putosikin viime vaaleista kahdeksalla. Vasemmalla vaalilautakunnan puheenjohtaja Minna Lainimo ja oikealla sihteeri Arja Peltoketo. Kuva: Johannes TervoSeurakuntavaalien ennakkoäänestys alkaa tiistaina 8.11. ja päättyy lauantaina 12.11. Varsinainen vaalipäivä on sunnuntaina 20.11 kello 11–20.
Seurakuntavaaleissa valitaan luottamushenkilöt nelivuotiskaudelle: seurakuntayhtymissä yhteiseen kirkkovaltuustoon ja seurakuntaneuvostoon, itsenäisissä seurakunnissa kirkkovaltuustoon. Kirkkovaltuusto on seurakunnan ylin päätöksentekoelin. Kirkkovaltuusto valitsee sen sijaan seurakuntaneuvoston, joka muun muassa valmistelee kirkkovaltuuston pöydälle tulevat asiat.
Äänestämällä voi vaikuttaa oman seurakunnan asioihin, kuten talouteen, auttamistyöhön sekä maan- ja kiinteistönomistukseen.
”Maaseudun pienissä seurakunnissa pohditaan aidosti sitä, miten seurakunnat säilyvät elinvoimaisina ja hengissä, kun kirkon jäsenmäärä laskee. Kaikki seurakunnat eivät ole seurakuntayhtymässä. Näitä hallinnollisia seikkoja valitut edustajat joutuvat miettimään seuraavan neljän vuoden aikana”, sanoo tutkija Veli-Matti Salminen Kirkon tutkimus ja koulutus -keskuksesta.
Energiansäästötoimenpiteet ovat myös tapetilla seurakunnissa, ja niistä luottamushenkilöt tekevät päätöksiä tulevalla valtuustokaudella.
”Kirkossa on perinteisesti reagoitu nopeasti yhteiskunnallisiin kriiseihin. Esimerkiksi Lopella päätettiin pitää kirkko ensi talvena tammikuusta maaliskuuhun kylmillään”, mainitsee Salminen.
Metsien hakkuiden tuotoilla tehdään myös konkreettisesti hyvää, sillä niitä on käytetty diakonia- eli auttamistyöhön.
”Nyt on aika olla liikkeellä ja vaikuttaa siihen, mitä kotiseurakunnassa tapahtuu tulevina vuosina. Näissä vaaleissa pääsee vaikuttamaan myös kokonaiskirkolliseen päätöksentekoon, sillä tulevat kirkkovaltuutetut ovat äänestämässä maallikkojäseniä evankelis-luterilaisen kirkon kirkolliskokoukseen ja hiippakuntavaltuustoihin”, innostaa Minna Lainimo (vas.) Seinäjoen seurakunnasta vaaliuurnille. Kuva: Johannes TervoSeinäjoen seurakunnassa kirkkovaltuustoon valitut edustajat tulevat linjaamaan metsäsuunnitelmasta, kuten metsien hoidosta ja hakkuusta. Ehdokkaita on 132 ja kirkkovaltuustoon valitaan 39 jäsentä.
”Metsänomistus on ollut meille pitkään ilon aihe. Olemme ympäristöseurakunta, mikä näkyy metsien luontoarvon kunnioittamisena. Seurakunta omistaa metsää noin 230 hehtaaria. Nykyisessä valtuustossa on ollut hyvin tiedostavia ihmisiä sekä metsänhoito- että ympäristöasioista”, kertoo vaalilautakunnan puheenjohtajana toimiva alueseurakunnan johtava kappalainen Minna Lainimo Seinäjoen seurakunnasta.
Seinäjoen seurakunta on saanut metsäkiinteistöjä muun muassa testamenttilahjoituksien kautta. Lahjoituksilla on istutettu seurakuntalaisille virkistysmetsää, mikä lähti luottamushenkilöiden ideasta Ylistaron kappelineuvostossa. Koivun taimet istutettiin viime ja toissa vuonna ristin muotoon.
”Sellaisetkin pääsivät istuttamaan taimia, jotka eivät olleet aiemmin tehneet sitä”, Lainimo kertoo.
Seurakunnat omistavat metsää yhteensä noin 160 000 hehtaaria. Eniten metsää omistavat Oulun, Kuopion ja Lapuan hiippakunnan alueella toimivat seurakunnat.
Metsäomaisuus on tärkeää monille seurakunnille, koska se on merkittävä tulon lähde. Yli kaksi kolmasosaa luottamushenkilöistä oli vuoden 2019 kyselyn mukaan sitä mieltä, että hakkuista ei pitäisi luopua. Metsää on myyty kuitupuuksi, tukkipuuksi ja energiapuuksi.
Toisaalta kirkolla on tavoite myös metsien suojeluun ja säilyttämiseen ilmaston kannalta. Valtaosa nykyisistä kirkkovaltuutetuista on kannattanut muita keinoja ilmastotoimiin kuin hakkuiden lopettamista, sanoo tutkija Veli-Matti Salminen Kirkon tutkimus ja koulutus -keskuksesta.
Metsien hakkuiden tuotoilla tehdään myös konkreettisesti hyvää, sillä niitä on käytetty diakonia- eli auttamistyöhön.
”Viime joulun aikaan diakoniatyössä oli esimerkiksi tarvetta polttopuista. Jotkut luottamushenkilöt lähtivät tekemään risusavottaa ja näin saatiin kerättyä polttopuut tarvitseville”, iloitsee sihteeri, kappalainen Arja Peltoketo.
Löydä oma ehdokkaasi: Vaalikone
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.

- Osaston luetuimmat












