Jo muinaiset suomalaiset juhlistivat keskikesää tutulta kuulostavilla tavoilla – suomalaisten kesänvietossa korostuu tehokkuusajattelu
Pitkässä maassa maantiede ja sää sanelevat mahdolliset kesäaktiviteetit.
Keskiverrot kesämökit ole enää samanlaisia työleirejä kuin vielä muutama vuosikymmen sitten. Aikaa voi siten jäädä jopa rentoon tekemiseen. Kuva: MISKA PUUMALAJotkin asiat eivät muutu edes tuhansien vuosien aikana. Kuten se, että suomalaiset juhlistavat keskikesää luonnon helmassa kokkoa polttaen ja alkoholia nauttien, kertoo Turun yliopiston etnologian professori Helena Ruotsala.
Suomalaisen juhannuksenvietolla on pitkät juuret, jotka ulottuvat aikaan ennen kristinuskoa. Muinaisuskonnoissa keskikesää vietettiin ylijumala Ukon kunniaksi. Kristinusko toi samalle juhlapaikalle Johannes Kastajan juhlimisen.
Ruotsala huomauttaa, että koska korona pitää valtaosan suomalaisista Suomessa toista kesää putkeen, muutama juhannukseen liittyvä ilmiö loistaa poissaolollaan.
Ensinnäkin tavallisina vuosina juhannus herätti ulkomaisissa turisteissa hämmennystä, sillä juhannus autioitti kaupungit ja piti esimerkiksi valtaosan ravintoloista kiinni.
Toinen juhannukseen liittyvä ongelma on etenkin työn puolesta ulkomaanmatkoja tekeville suomalaisille ollut se, että harvassa maassa juhannusta ylipäänsä juhlitaan mitenkään erityisesti.
”Itsekin olen ollut juhannuksena kansainvälisissä kongresseissa ja harmitellut ajankohtaa. Suomalaisilla oli tapana rynnätä niistä tapaamisista aattona Suomeen ja järjestellä kulkemisia Helsingistä eteenpäin”, Ruotsala muistelee.
Juhannuksen merkityksen pohtimisen voi laajentaa kesän merkityksen pohtimiseen ylipäänsä. Suomalaisten kesänviettotavoissa nimittäin korostuu tietynlainen tehokkuusajattelu.
Suomen kesä on niin lyhyt, että valtaosa haluaa siitä mahdollisimman paljon irti. Ennen valtaosalle ihmisistä kyse oli kirjaimellisesti elämästä ja kuolemasta: jos lyhyen kasvukauden aikana ei saanut kartutettua ruokavarastoja talven varalle, huonosti kävi.
Nykyäänkin kesä on monen alan pääsesonki. Ja vaikka koko kesä kuluisi lomaillen, monella siihenkin liittyy kaikenlaista puuhaa, projektia ja rituaalia, Ruotsala huomauttaa. Grillikausi avataan, talviturkki heitetään ja nähdään ihmisiä, joita ei muina vuodenaikoina ehditä nähdä.
Ruotsala muistuttaa, että Suomi on pitkä maa, jossa maantiede ja valitseva säätila sanelevat pitkälti sen, mitä missäkin vaiheessa kesää on mahdollista tehdä.
”Olen itse kotoisin Kittilästä ja viettänyt valtaosan juhannuksista siellä. Kilpisjärvellä pidetään hiihtokilpailut juhannuksena.”
Kesänviettoperinteet tietenkin myös elävät ajassa. Esimerkiksi juhannushäitä ei nykyään juuri vietetä, eivätkä keskiverrot kesämökit ole enää samanlaisia työleirejä kuin vielä muutama vuosikymmen sitten.
”Kesänvietto on myös muuttunut yksityisemmäksi. Vieraat eivät enää, ainakaan toivottavasti, pelmahda sukulaisen mökille viikoksi täysihoitoon.”
Aika näyttää, miten koronan vaikutus näkyy tulevina kesinä kesänviettotavoissa, huomauttaa Ruotsala.
”Jatkuuko esimerkiksi kotimaanmatkailun suosio, ja millaisia juhlasumia koronanjälkeiseen kesiin kasaantuu, kun niin monet juhlat ovat nyt jääneet juhlimatta.”
Termiset vuodenajat
- Suomessa termisten vuodenaikojen määritelmän mukaan vuodenajat vaihtuvat seuraavasti.
- Kevät alkaa, kun vuorokauden keskilämpötila nousee pysyvämmin 0 asteen yläpuolelle.
- Kesä alkaa, kun vuorokauden keskilämpötila nousee pysyvämmin +10 asteen yläpuolelle.
- Syksy alkaa, kun vuorokauden keskilämpötila laskee pysyvämmin +10 asteen alapuolelle.
- Talvi alkaa, kun vuorokauden keskilämpötila laskee pysyvämmin 0 asteen alapuolelle.
- Suomessa vuodenajan vaihtuessa keskilämpötila voi vaihdella raja-arvojen molemmin puolin pitkäänkin. Vuodenajan vaihtumisen ajankohta ei siis ole aina yksiselitteinen.
- Lähde: Ilmatieteen laitos
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
