Nenä on elimistön portinvartija
Kaikki tietävät, että nenällä haistellaan, mutta sillä on myös paljon muita tehtäviä.
Nenän kautta tuleva ilmamäärä on keholle riittävä, eikä hiilidioksidia poistu elimistöstä liikaa Kuva: Stiina HoviNenä on eräs kehon tärkeimpiä suodattimia. Nenään ilman mukana tulevista bakteereista suurin osa tarttuu nenäonteloiden limakalvoihin ja tuhoutuu. Nenä suodattaa hengitysilmasta pölyhiukkaset ja muut epäpuhtaudet.
Nenän kautta hengitettäessä ilman epäpuhtaudet poistuvat kehosta 15 minuutissa. Suun kautta hengitettäessä poistuminen kestää jopa 2–3 kuukautta.
Nenä lämmittää ja kosteuttaa hengitysilman, jolloin hengitystiet ja keuhkot rasittuvat huomattavasti vähemmän kuin suun kautta hengitettäessä.
Nenä säätelee hengitystilavuutta. Nenän kautta tuleva ilmamäärä on keholle riittävä, eikä hiilidioksidia poistu elimistöstä liikaa. Tietty määrä hiilidioksidia tarvitaan hapen irrottamiseen verestä kudosten käyttöön.
Lapsilla nenähengitys edesauttaa kasvojen luuston normaalia kehitystä, sillä silloin pään vahvin lihas eli kieli pysyy oikealla paikallaan rentona kitalakea vasten.
Nenäonteloissa muodostuu typpioksidia. Se laajentaa verisuonia, tuhoaa bakteereja ja hillitsee tulehdusreaktioita. Se myös nopeuttaa värekarvojen toimintaa ja toimii hermoston viestinviejänä.
Lue myös:
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
