Ikivihreät: Tapio Rautavaaran "Isoisän olkihattu" perustui Kekkosen antamaan lahjaan
Kappaleesta on kuultu myös englanninkielinen versio.
Maailmalla olkihatut ovat olleet tärkeä helleasuste. Kuva: Pixabay”Mä tässä kerran ullakolle yksin kapusin
ja sattumalta vanhan kaapin siellä aukaisin.
Mä sitä pengoin, mitä lienen oikein etsinyt.
Niin löysin vanhan olkihatun, tästä kerron nyt.”
Isoisän olkihattu on Tapio Rautavaaran (1915–1979) säveltämä ja sanoittama kappale, jonka tunnetuimman version hän levytti vuonna 1951.
Laulelman on sovittanut Georg Malmstén. Kerrotaan, että Molli-Jori tarttui toimeen, kun toinen tuottajalegenda, Toivo Kärki, ei ehtinyt sovitusta tekemään.
Kappaleen ilmestymisen aikaan Rautavaara oli jo tunnettu laulaja, elokuvanäyttelijä ja urheilija. Tapsa oli voittanut kultaa keihäänheitossa Lontoon olympialaisissa 1948 ja pronssia Oslon EM-kisoissa 1946. Suomen mestaruuksiakin hänellä oli lajissa viisi.
Tarinan mukaan Rautavaara sai ajatuksen lauluun olkihatusta, jonka hänelle lahjoitti vuoden 1932 Los Angelesin olympiakisojen 5 000 metrin juoksun voittaja Lauri Lehtinen. Tämä oli saanut hatun Suomen joukkueen johtajalta, Urho Kekkoselta.
”Vaan miten vähän jääkään meistä muistoks tulevain,
kuin isoisän tarinasta olkihattu vain.”
Tapio Rautavaaran koruton tulkinta vetosi suomalaisiin. Kappale ylitti kultalevyn rajan ja siitä tuli kestosuosikki myös Lauantain toivotut levyt -toivekonsertissa.
Vähemmälle huomiolle jäivät uudelleen sovitetut versiot, jotka Tapsa äänitti 1960- ja 70-luvulla sekä amerikkalaisen lauluyhtyeen Delta Rhythm Boysin englanninkielinen tulkinta Grandpa’s Strawhat vuodelta 1964.
Olkihattu oli suosittu kesäajan päähine 1800-luvun lopulta 1940-luvulle saakka. Esimerkiksi veneilijöiden käyttämä hattu valmistetaan oljista ja se on tavallisesti ympäröity nauhalla.
Pohjoisilla leveysasteilla olkihattu oli herrasväen suosiossa, mutta etelän maissa päähinettä käyttivät myös peltotyöläiset auringonsuojana.
Köyhistä oloista huipulle noussut Rautavaara oli lähtöisin yksinhuoltajaperheestä. Hän ehti levyttää yli 30-vuotisen uransa aikana 328 laulua.
Kultalevyjä Tapsalle kertyi hänen elinaikanaan kaikkiaan kuusi. Hän esiintyi 22 elokuvassa.
Rautavaaran perintöä vaalitaan edelleen. Laulajan synnyinkunnassa Nokialla on vuodesta 1987 lähtien järjestetty vuosittain Tapsan Tahdit -musiikkitapahtuma.
Tapsan elämästä on tehty myös useita näytelmiä ja Timo Koivusalon ohjaama menestyselokuva Kulkuri ja joutsen (1999).
Rautavaaran kappaleita on kuunneltavissa Ylen Elävässä arkistossa
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
