Vanhaa ja lainattua – Monet itsenäisyyspäivän perinteet juontavat juurensa Venäjän vallan aikaan, ja niitä voi olla vaikea selittää ulkomaalaisille

Kahden kynttilän sytyttäminen itsenäisyyspäivänä juontaa juurensa aikaan ennen itsenäisyyttä. Kuva: Markku Vuorikari

Otetaan alkajaisiksi arvoitus: ”Mistä tietää, milloin nuorella valtiolla on itsenäisyyspäivä?”

Kysymyksen esittää arkistotutkija Juha Nirkko Suomalaisen Kirjallisuuden Seurasta, ja vastaus kuuluu: "Älä huoli, hän kyllä kertoo siitä sinulle.”

”Maailmanlaajuisesti tuppaa olemaan vähän niin, että mitä nuorempi valtio, sitä enemmän, oma-aloitteisemmin ja isommin he itsenäisyydestään kertovat. Suomi ei tee siinä poikkeusta”, Nirkko tarkentaa.

Ääriesimerkistä käyvät Iso-Britannia ja Irlanti. Britannian kansallispäivää ei saarivaltion ulkopuolella juuri tunneta, mutta väkiluvultaan Suomen kokoisen Irlannin kansallispäivää, Pyhän Patrikin päivää, juhlitaan maaliskuussa ympäri maailmaa.

Suomen itsenäisyyspäivästä päätettiin vasta marraskuussa 1919. Päivämäärän ei haluttu liittyvän esimerkiksi sisällissodan voittaneiden valkoisten juhlallisuuksiin tai suomen- ja ruotsinkielisten väliseen kielitaistoon, vaan itsenäisyyspäivän haluttiin yhdistävän kansakuntaa. Lopputuloksena valittiin se päivämäärä, jolla eduskunta oli hyväksynyt senaatin antaman itsenäisyysjulistuksen vuonna 1917, eli 6. joulukuuta.

Nirkko huomauttaa, että joulukuun 6. päivään liittyy pientä ironiaa, sillä se sattuu olemaan Venäjän viimeisen tsaarin Nikolai II:n nimipäivä ja päivä, jolloin Joulupukin esikuvana pidettyä Pyhää Nikolausta juhlitaan etenkin katolisissa Euroopan maissa.

”Ulkomaisissa joulukalentereissakin on yleensä 6. luukussa Joulupukin näköinen ukkeli”, Nirkko huomauttaa.

Kun itsenäisyyspäivän ajankohta oli saatu päätettyä, oli aika juhlistaa sitä. Nuoren valtion itsenäisyyspäivän viettotavat vakiintuivat 1920-luvulla, mutta tyhjästä niitä ei suinkaan luotu. Autonomian ajalta tuttu valtiopäivätanssiaisten perinne ja tsaarin vierailuihin yhdistyneet juhlavastaanotot ja soihtukulkueet muuntuivat nuoressa tasavallassa tavaksi juhlistaa itsenäisyyttä.

”Suomalaisuuttahan oli luotu siinä vaiheessa jo monta vuosikymmentä, ja monenlaisia kansallisia symboleita kansallishymnistä lippuun oli jo valmiina tai ainakin vaihtoehtoina”, Nirkko huomauttaa.

Sotien aikana ja jälkeen itsenäisyyspäivän juhlinnassa valtionjohdon juhlallisuuksien rinnalle nousi sotilaallinen puoli ja sankaruuden korostaminen. Itsenäisyyspäivä säilyi edelleen ylhäältä johdettuna juhlana.

Tässä piilee Suomen itsenäisyyspäivän vieton ero moneen muuhun maahan verrattuna, Nirkko huomauttaa. Itsenäisyyspäivä on vahvasti historiavetoinen ja valtiojohtoinen.

”Kaikki se jähmeys ja totisuus voi tuntua ulkomaalaisten mielestä erikoiselta. Suomessa kansalla on itsenäisyyspäivän juhlinnassa katsojan rooli.”

Vertailukohtaa voi hakea esimerkiksi naapurimaa Norjasta, joka ei ole valtiona juurikaan Suomea vanhempi. Toukokuussa juhlittava Norjan kansallispäivä on kuitenkin kansallispukujen värittämä kansankarnevaali, jossa kulkueissa marssivat lapset.

Nirkko on parhaillaan mukana projektissa, jossa työstetään suomen kielen ja suomalaisen kulttuurin oppijoille materiaalia vuoden juhlakierrosta. Itsenäisyyspäivän viettotavat ovat osoittautuneet yllättävän hankaliksi selittää verrattuna muihin juhliin.

”Jukka Kuoppamäen kappaletta mukaillen voisi kysyä, mitä siitä kertoisin, kysyjille vastaisin. Esimerkiksi pääsiäinen, vappu tai juhannus ovat tietyllä tapaa yksinkertaisempia selittää sen kautta, minne kyseisen juhlan aikaan on tapana mennä tai mitä syödä.”

Nirkko huomauttaa, että kahden kynttilän sytyttäminen ikkunalle itsenäisyyspäivän iltana on yksi harvoja asioita, joita suomalaisten oletetaan itse tekevän itsenäisyyspäivänä.

”Muistan yhden ulkomaalaisen harjoittelijan, jolla oli kova stressi löytää ne kaksi sinivalkoista kynttilää ennen itsenäisyyspäivää, jotta hän sai suoritettua tämän ainoan rituaalin oikein”, Nirkko kertoo.

Kuten moni muukin Suomen itsenäisyyspäivään liittyvä asia, myös kynttilät juontavat juurensa Venäjän vallan aikaan. Nirkon mukaan kynttilöiden historiasta on olemassa eri tarinoita, kuten että ne olivat kansan hiljainen protesti emämaan suuntaan, kirjaimellisesti oman liekin polttelua. Toisen teorian mukaan kynttilöillä osoitettiin Saksaan suunnanneille jääkäreille, että talo oli valmis tarjoamaan turvallisen majapaikan.

Nirkolta kysytään usein, miksi kynttilöitä on juuri kaksi. Vastauksessa yhdistyvät esteettiset ja taloudelliset näkökannat.

”Yksi kynttilä ei näytä oikein miltään, mutta vanhanaikaisessa, kaksiruutuisessa ikkunassa kaksi kynttilää näyttää kauniilta ja symmetriseltä. Kolmas kynttilä ei olisi näkynyt ulos ja neljä olisi ollut haaskausta, sillä kynttilät valmistettiin itse.”

Koska itsenäisyyspäivä sattuu tänä vuonna sunnuntaihin ja monenlaiset tapahtumat Linnan juhlista alkaen on peruttu, Nirkko arvioi, että tänä vuonna itsenäisyyden juhlinta jää näkymättömäksi.

Vaikka juhlinta ei näykään kaduilla, se ei silti tarkoita, etteikö päivällä olisi merkitystä, Nirkko muistuttaa. Hän kertoo esimerkin muutaman vuoden takaa, jolloin hän kävi pizzalla 5. joulukuuta.

”Kun olin lähdössä, pizzerian ulkomaalaistaustainen työntekijä toivotti hyvää itsenäisyyspäivää ja lisäsi, että sitä pitää juhlia, kun sellainen on. Hän ei avannut asiaa enempää, ja minusta se olikin tyhjentävästi sanottu.”

Lue myös:

Itsenäisyyspäivän ja toisen adventin kaksi kynttilää viestivät kiitollisuudesta

• Joulukuun kuudennesta tuli lakisääteinen vapaapäivä vuonna 1929.
• Ensimmäisen itsenäisyyspäivän vastaanoton järjesti 6.12.1919 tasavallan presidentti K. J. Ståhlberg, ja juhlien emäntänä toimi leskeksi jääneen presidentin tytär Aino Ståhlberg. Tunnin mittaiseen kahvitilaisuuteen osallistui 150 vierasta.
• Vuosina 2016–2017 kerätyn Päivä itsenäisyyttä -muistitietokeruun mukaan suomalaiset viettävät itsenäisyyspäivää yleensä puolison, perheen tai sukulaisten kanssa syöden juhlaruokaa ja kilistäen kuohuvaa. Monelle itsenäisyyspäivä merkitsee joulukauden avausta.
• Televisio on Suomessa itsenäisyyspäivän vietossa ollut perinteisesti olennaisessa roolissa, sillä tv:stä on katsottu esimerkiksi Linnan juhlat, Tuntematon sotilas ja itsenäisyyspäivän paraati.
• Yleisradio lähetti ensimmäisen suoran radiolähetyksen Linnan juhlista vuonna 1949. Ensimmäinen televisioitu vastaanotto nähtiin vuonna 1957.
• Lähteet: itsenaisyys100.fi, presidentti.fi, sks.fi