Epävarmat ajat rassaavat viljelijöiden terveyttä
Maatalousyrittäjät kokevat hyvinvointinsa huonommaksi kuin väestö keskimäärin. Hyvää on, että alkoholia ja tupakkaa kuluu vähemmän kuin muilla.
Maatilojen kehitysnäkymät 2022 -tutkimuksen mukaan noin 60 prosenttia viljelijöistä arvioi työkykynsä ja jaksamisensa vähintään melko hyväksi, loput korkeintaan tyydyttäväksi. Lähivuosina erittäin tai melko hyvin arvioi jaksavansa vain vähän yli puolet, kertoo Suomen Gallupilla teetetty Maaseudun Tulevaisuuden tutkimus. Kuva: Jukka PasonenMaatalousyrittäjien hyvinvointi on vaihdellut yhteiskunnan muutosten mukana.
Tunne jaksamisen heikentymisestä on alkanut jo ennen viime vuosien tukihässäköitä ja kasvavaa huolta toimeentulosta.
Kun koko väestöstä 72 prosenttia kokee terveydentilansa ikäisiinsä verrattuna vähintään melko hyväksi, viljelijöistä niin ajattelee 65 prosenttia.
Työterveyslaitoksen tutkijoiden Merja Perkiö-Mäkelän ja Birgitta Kinnusen mukaan viestit kentältä kertovat, että parina viime vuotena maatalousyrittäjien tilanne on mennyt vain huonompaan suuntaan.
”Muutokset ovat olleet niin nopeita ja suuria, että vaikka kuinka osaisi laskea ja miettiä tuotantoja, täytyy olla melkein ennustaja, että tietäisi mihin kohtaan kannattaa oikeat paukut panna ja investoinnit tehdä. Epävarmuus on suurta”, Kinnunen sanoo.
Tilanne heijastuu siihen, että monen viljelijän mielestä tulevaisuus ei vaikuta nykyisyyttä valoisammalta.
Koneistumisesta huolimatta ei myöskään tunne työn fyysisyydestä ole juurikaan helpottunut. Viljelijöistä lähes 50 prosenttia ajattelee, että työ on ruumiillisesti vähintään melko rasittavaa. Koko väestön osalta tuo tunne on alle 30 prosentilla.
Syynä työn fyysiseen vaativuuteen ovat etenkin raskaat nostot ja kantamiset sekä hankalat työasennot.
”Ne altistavat tuki- ja liikuntaelinvaivoille, jotka ovatkin viljelijöillä huomattavan yleisiä”, Perkiö-Mäkelä sanoo.
Lisää aiheesta MT:n Viikonvaihde-liitteessä 9.12.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
