Joka viides toivoisi lasta, mutta avun saaminen voi tyssätä rahaan tai matkaan – helpotusta on luvassa 2025, mutta joillekin se saattaa olla liian myöhään

Jopa joka viides hedelmällisessä iässä oleva suomalainen kohtaa elämässään tahatonta lapsettomuutta.  Kuva: Jarkko Sirkiä

Jos vanhemmat tai vanhemmuudesta haaveilevat saisivat päättää, lapsia syntyisi Suomessa selkeästi nykyistä enemmän.

Lapsettomien yhdistys Simpukka ry:n arvion mukaan peräti joka viides hedelmällisessä iässä oleva suomalainen kohtaa tahatonta lapsettomuutta, toiminnanjohtaja Piia Savio kertoo.

”Arvio pohjautuu tutkimustietoon ja kokemustietoon”, Savio täsmentää.

Tahatonta lapsettomuutta kohtaaviksi määritellään sellaiset pariskunnat tai itselliset henkiöt, jotka toivovat lasta. Yhteistä heille on, että toivottu lapsimäärä ei ole toteutunut. Yhteensä tällaisia ihmisiä on Suomessa arviolta noin 300 000.

Syyt lapsettoomuuteen vaihtelevat. Jotkut eivät löydä sopivaa kumppania, jotkut eivät lääketieteellisistä syistä voi saada lapsia tai kokevat toistuvista keskenmenoista. Aina syytä ei saada selville.

Monesti syy on kuitenkin se, että lapsen saamista lykätään, kunnes se alkaa olla jo biologisesti hankalaa.

”Entistä useammin lapsitoive on siirtynyt lähemmäs 40:tä vuotta, jolloin hedelmällisyys on lähtenyt jo voimakkaaseen laskuun. Toiveen toteutukseen tulee silloin tosi usein haasteita ja läheskään kaikki eivät enää saa toivomaansa lasta”, Savio kertoo.

Apua voidaan hakea hedelmöityshoidoista, mutta niihin pääseminen julkisella puolella on hankalaa. Hoidot ovat varsinkin Etelä-Suomessa hyvin ruuhkautuneita.

Julkisten hedelmöityshoitojen tilanne on huono sekä kaupungeissa, joissa jonot ovat valtavat, että maaseudulla, jossa hoitoihin voi olla satojen kilometrien matka. Kuva: Jarkko Sirkiä

Maaseudulla jo hoitoihin pääsemisen esteenä taas ovat pitkät etäisyydet. Julkisen puolen hoitoa saadakseen on matkustettava yliopistollisiin keskussairaaloihin jopa satojen kilometrien päähän.

”Jos esimerkiksi asuu Lapissa, voi hoitoja saada Rovaniemellä tai Oulussa. Samoin esimerkiksi Vaasasta kuljetaan hoitoihin Tampereelle”, Savio kertoo.

Hyvin onnistuessaankin hoidot vaativat useita lääkärikäyntejä. Niiden sovittaminen yhteen esimerkiksi työelämän kanssa voi olla niin hankalaa, että hoitoihin ei edes hakeuduta.

Pahimmillaan julkisen hoidon linjaus 40 vuoden ikärajasta umpeutuu hoitoihin jonottaessa.

Vaihtoehtona ovat myös yksityisen puolen hoidot, joihin pääsee julkista puolta nopeammin ja sujuvammin. Ne ovat kuitenkin kalliita varsinkin nyt, kun yksityisen puolen käynneistä ei saa Kela-korvausta.

”Läheskään kaikilla ei ole mahdollisuutta hyödyntää yksityisiä hedelmöityshoitoja”, Savio muistuttaa.

”Ei silti pidä paikkaansa, että vain varakkaat ihmiset käyvät yksityisissä hoidoissa. On ihmisiä, jotka ottavat kymmeniä tuhansia euroja lainaa toteuttaakseen haaveensa lapsesta.”

Kela-korvaukset ovat palaamassa vuoden 2025 alussa. Jotkut miettivätkin Savion mukaan hoitojen lykkäämistä sinne. Lisäodottaminen voi kuitenkin laskea onnistumismahdollisuuksia entisestään.

Hedelmöityshoidot olisivat valtiolle edullisia suhteessa niistä saatuihin hyötyihin. Tulevaisuuden veronmaksajien lisäksi myös vanhempien hyvinvointi paranisi haaveen toteutuessa. Kuva: Jarkko Sirkiä

Savio toivookin, että valtio panostaisi julkisen terveydenhuollon hedelmöityshoitojen resursseihin, mutta myös hedelmällisyystietoisuuden lisäämiseen, jotta lapsettomuuden riskin kasvaminen iän noustessa ymmärrettäisiin paremmin.

Osalle vanhemmuudesta haaveilevista hedelmöityshoidot ovat ainoa vaihtoehto.

”Nykyään jo valtaosa julkisissa lapsettomuushoidoissa käyvistä on itsellisiä naisia tai naispareja”, Savio kertoo.

Heidän hoitonsa lahjasoluilla ovat olleet mahdollisia julkisessa terveydenhuollossa loppuvuodesta 2019 alkaen.

Isäksi tahtovilla itsellisillä miehillä tai miespareilla ei ole tätäkään vaihtoehtoa. Suomi ei salli sijaissynnytyksiin liittyviä hedelmöityshoitoja, eli heillä vaihtoehtona lapsen saamiseksi on joko sijaissynnyttäjän käyttö ulkomailla tai kumppanuusvanhemmus.