Suomeen kohdistuu Venäjän hybridioperaatio – vakoilusatiiri on vähän liiankin ajankohtainen

Antti Tuomas Heikkisen näyttelemä päähahmo Aleksis Nyqvist joutuu jatkuvasti liemestä toiseen. Kuva: Yle

Pysäyttäkää Nyqvist on vakoilukomedia, joka käsittelee Suomen lähentymistä Natoon, suomettumista ja hybridisotaa. Sarjan piti alun perin ilmestyä jo toukokuussa, mutta Ukrainan sodan vuoksi ilmestymistä viivytettiin.

Ajan hammas oli purrut sarjaan jo ennen kuin se ehti edes ilmestyä. Sarja tuli lopulta Yle Areenaan kesäkuussa ja pyörii edelleen televisiossa.

Antti Tuomas Heikkinen näyttelee pääroolissa elämäntapaluuseria Aleksis Nyqvistiä. Muissa merkittävissä rooleissa ovat Sonja Kuittinen, Marc Gassot ja Jarkko Pajunen. Ohjauksen on hoitanut tyylikkäästi Juha Lankinen ja käsikirjoituksesta vastaavat Teemu Kaskinen ja Heikki Heiskanen.

Nyqvist on ulkoministeriön mediaosaston harjoittelija ja luontainen alisuoriutuja. Hän on perinteinen britti- ja suomikomedioiden päähenkilö, joka sössii kaiken.

Nyqvistiä kiinnostaa kotona pleikkarin pelaaminen enemmän kuin ansiollinen uraputkessa suoriutuminen. Muutaman sattuman kautta nuori mies päätyy tapahtumien keskipisteeseen. Hän saa kontolleen Suomen uuden salaisen palvelun, Itämeri-yksikön johtamisen.

Sarjassa Suomeen kohdistuu Venäjän hybridioperaatio. On murhia ja tutkan alla liikkuvia sukellusveneitä. Mukaan selkkaukseen liittyvät CIA ja muita länsimaisia tiedustelupalveluita.

Itärajalla alkavat Venäjän sotaharjoitukset ja separatistialueet pyytävät apua. Hyvään satiiriseen komediaan kuuluu todellisten ilmiöiden tunnistaminen, jonka jälkeen ne paisutetaan hullunkurisiin mittasuhteisiin ja irrotetaan kontekstistaan.

Tässä suhteessa sarja epäonnistuu. Mittasuhteet eivät olekaan enää absurdeja vaan pelottavan lähellä todellisuutta. Nykyhetkessä käsikirjoitus ei vaikuta enää hauskalta farssilta. Se toisaalta tekee ohjelmasta entistä mielenkiintoisemman, vaikkei ehkä samalla tavalla kuin tekijöillä oli mielessä.

Tuntuu kuin viime vuosina ilmassa olisi ollut hiljaisia signaaleja tulevasta: Jari Tervon suomettumisdokkari, Helena Immoisen jännitysdekkari ja nyt vielä tämä.

Ensimmäiset jaksot ovat kerronnallisesti hieman sekavia, mutta se lienee tarkoituskin. Kaikkea ei haluta kertoa heti. Tilannekomiikka toimii välillä paremmin ja välillä huonommin.

Kontrastina huumorille sarjassa on varsin väkivaltaisia ja verisiä kohtauksia. Ne eivät ole aina mustan huumorin siivittämiä. Synkkää realismia ja absurdia huumoria yhdistellään.

Kyse on siis tietoisesta tyylivalinnasta, jolla sekoitetaan pakkaa. On myönnettävä, että tyyli on vähintään omaperäinen.

Produktio on Ylen mittaluokassa todella näyttävän ja hintavan näköistä. Jos aihe ja komiikka ei olisi vain suomalaisille suunnattua, tuotos voisi menestyä pohjolan ulkopuolellakin.

Vaikka Pysäyttäkää Nyqvist ei kykene tässä maailmantilanteessa naurattamaan kaikilta osin, ohjelman sisältö ja ajoitus tekevät siitä hyvin mielenkiintoisen.

Yle TV1 sunnuntai 21.05 ja Yle Areena