Muotiliikunta on syönyt varusmiesten kestävyyskuntoa
SÄKYLÄ (MT)
Porin prikaatissa on huomattu, että kuilu hyvä- ja huonokuntoisten varusmiesten välillä on kasvanut viimeisten vuosien aikana. Hyväkuntoisten määrä on pysynyt vakiona, mutta keskikuntoisten joukko on pienentynyt huonokuntoisten ryhmän kasvaessa.
Prikaatissa astuu vuosittain palvelukseen yli 4 000 varusmiestä.
Keskimääräinen he juoksevat alokaskauden Cooperin 12 minuutin juoksutestissä hieman yli 2 400 metriä. Ennen kotiutumista juostavassa testissä taittuu yleensä 100–150 metriä enemmän. Parhaimmillaan joku pinkaisee 600–700 metriäkin pidemmälle.
Vaikka juoksutestin tulos keskimäärin paranee palveluksen kuluessa, on juostun matkan pituus silti vähentynyt tasaisesti viime vuosikymmenten aikana.
Porin prikaatin liikuntakasvatusupseerin, kapteeni Jussi Alangon mukaan kunnon heikkeneminen näkyy enemmän kestävyyskuntoa mittaavan juoksutestin kuin lihaskuntotestien tuloksissa.
”Heikkokuntoisten kategoriaan on pudonnut varusmiehiä normaalikuntoisten ryhmästä. Kestävyyskunnon heikentyminen voi johtua siitä, että juoksun kaltaisia kestävyyslajeja ei tällä hetkellä pidetä trendikkäinä. Nyt on muodikasta harrastaa crossfittiä ja käydä kuntosalilla.”
Porin prikaatissa alokkaat jaetaan peruskoulutuskauden ajaksi tasoryhmiin palveluksen alussa tehtävän haastattelun perusteella.
Tasoryhmiä on käytetty niin liikunta- kuin taistelukoulutuksessakin jo vajaat kymmenen vuotta.
”Kaikille ryhmille koulutusaihe on sama, mutta heikompikuntoisten rasitusta kevennetään. Kevennys voi olla esimerkiksi lyhyempi harjoitusaika, vähennetty toistojen määrä tai useammin pidetty tauko”, Alanko selittää.
Tasoryhmien lisäksi alkupalvelusta on kevennetty kaikilta varusmiehiltä. Ensimmäiset viikot alokkaat käyttävät maihinnousukenkien sijasta lenkkitossuja, eikä ensimmäisiin taistelukoulutuksiin oteta kaikkia mahdollisia varusteita.
”Kevennyksiä tehdään, jotta aluksi ei tulisi rasitusvammoja ja niistä johtuvia palveluksen keskeytyksiä.”
Peruskoulutuskauden jälkeen tasoryhmiä ei enää ole, mutta sen sijaan varusmiehet sijoitetaan tuleviin tehtäviinsä fyysinen kunto huomioiden.
Tästä huolimatta kunto joudutaan ottamaan huomioon koulutuksessa myöhemminkin.
Alanko kuitenkin vakuuttaa, että se ei ole ongelma.
”Olisi tietysti hyvä, jos varusmiehet olisivat jo valmiiksi kovakuntoisia, jotta pääsisimme suoraan asiaan. Olennaista kuitenkin on, että henkilö pystyy täyttämään tehtävän, johon hänet koulutetaan.”
Varusmiesten heikentynyt fyysinen kunto huolettaa liikuntakasvatusupseeri Alankoa. Hänen mukaansa vielä ei olla rappiolla, mutta ei siitä paljon puutu, koska hälytysviiva on jo saavutettu. Enää kunto ei saisi laskea.
”Yksin puolustusvoimilla emme pysty korjaamaan kestävyyskunnon heikentymistä. Kaikki lähtee kotoa, päiväkodista ja koulusta. Ehkä sosiaalinen media ja pelit ovat niin vetäviä, että vievät kaiken vapaa-ajan”, Alanko miettii.
Puolustusvoimat kannustaa varusmiehiä kohottamaan kuntoaan jo hyvissä ajoin ennen palvelukseen astumista. Jokaiselle tulevalle alokkaalle lähetetään kirje, jossa ohjeistetaan liikunnan aloittamiseen.
”Jos vain viitsii, saa kyllä tukea. Tiedostamme kuitenkin, että jos on huonokuntoinen, ei aloittaminen pelkän paperisen ohjelman turvin ole helppoa”, Alanko sanoo.
Osa ottaa onkeensa puolustusvoimien kehotuksesta, osa ei. Alangon varovaisen arvion mukaan kaikki sellaiset, joiden pitäisi harjoitella, eivät sitä tee.
”Olisi hienoa, jos varusmiespalveluksen aikana saisi kipinän liikkua. Ei joukkoja kriisitilanteessa kasattaessa voida kuitenkaan enää ihmeitä tehdä, joten pohjan pitää olla kunnossa.”
Anniina Kajander
Olisi
tietysti
hyvä, jos varusmiehet
olisivat jo valmiiksi
kovakuntoisia, jotta
pääsisimme suoraan asiaan.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
