Kiertävä bussi ei korvaa terveysasemaa
YlämaalainenPirkko Suurunen tuli terveysbussiMalluun varatulla ajalla otattamaan verinäytettä. ”Ihan tyytyväinen olen ollut, kun muuta en ole tarvinnut.” Kari Salonen Kuva: Viestilehtien arkistoLAPPEENRANTA,
YLÄMAA (MT)
Uuden valtakunnallisen sote-ratkaisun sorvaajat ja muun muassa peruspalveluministeri Susanna Huovinen (sd.) ovat hehkuttaneet maaseudun uusia palvelumuotoja.
Heidän mukaansa palvelut voivat jopa parantua tietotekniikan ja liikkuvien palveluiden ansiosta.
Kysytäänpä kokemuksia.
Ainakaan Ylämaan asukkaita päättäjien näkemys ei vakuuta. Heiltä vietiin oma terveysasema ja tilalle tuli tämän vuoden alusta Mallu: liikkuva terveysbussi, joka on miniterveys- ja hammashoitoasema.
Mallu käy Ylämaalla kerran viikossa, torstaisin. Muina päivinä on mentävä terveysasemalle Lappeenrantaan.
Minibussi seisoo päivän Ylämaa-talon edessä, missä tyhjillään olevassa liikekiinteistössä on tarjolla vessa ja lämpimät odotustilat. Auto ei siis nuohoa kaikkia peräkyliä, vaan seisoo siellä, mistä kiinteä palvelu katosi tämän vuoden alusta.
Lokakuisena torstaina kyytiin nousi 24 asiakasta: verenohennus-näytteiden otattajia sekä haavanhoitoa, korvahuuhtelua ja ihottuman tutkimista tarvitsevia.
Kyydissä on sairaanhoitaja, joka toimii itsenäisesti ja etälääkärin apuna. Lääkäri ei kulje autossa.
”Lääkäri voi tutkia tärykalvoja ja ihottumia kamerayhteyden avulla, ja jos potilasta pitää esimerkiksi tunnustella, etälääkäri voi turvautua sairaanhoitajan apuun”, sairaanhoitaja Juho Simolin kertoo.
Ihokamera on yllättävän tarkka: pienikin luomi näkyy selvänä suurennoksena auton ja etälääkärin näyttöruuduilla.
”Influenssarokotusten aikaan se on ihan ykkönen kiertäessään nopeasti kaupunginosia”, Mallun kuljettaja-lähihoitaja Jorma Simolin sanoo.
Mallun käynti kerran viikossa riittää useimmille, mutta äkillisiin vaivoihin toivottaisiin lähiapua. Malluun sinänsä ollaan tyytyväisiä.
”Mutta sitä moitin, ettei lääkäriin saa aikoja, jos tulee äkkiä sairaaksi”, sauvakävelylenkillä piipahtanut Helena Pälli sanoo.
Matti Häkämies manaa kylän näivetyskehityksen alkaneen Ylämaan ja Lappeenrannan kuntaliitoksesta vuonna 2010.
”Ensin täältä lähti kirkko, sitten hammaslääkäri, sitten terveysasema, kauppa, Osuuspankin konttori ja lopulta ottomaattikin”, hän sadattelee.
Häkämies ei usko pyörillä kulkevien palvelujen autuuteen eikä etälääkäriin.
”Ei sellainen pystyisi minun ongelmaani edes tutkimaan.”
”Käynti kerran viikossa ei korvaa Ylämaan pysyvää terveysasemaa”, sanoo sairaanhoitaja Lotta Hiiri palvelukoti Kosenkodista.
”Jos epäilemme asukkaallamme tulehdusta, näyte pitää nyt tuoda tähän labrapäivänä torstaina tai lähettää asukas saattajan kanssa Lappeenrantaan ambulanssilla tai taksilla.”
Hiiri toi Mallun vietäviksi ottamiaan verinäytteitä.
Omaa terveysasemaa muistellaan kylällä kaiholla: oli kaksi hoitajaa ja lääkäri, joka otti vastaan kaikki, jotka odotushuoneeseen istuivat.
”Terveyskeskukseen pääsi soittamalla ja ajan sai samalla päivälle. Tämä Mallu käy vain kerran viikossa. Mutta tarpeellinen sekin on, sillä pitäjässä on paljon yli 80-vuotiaita ihmisiä”, aivan itärajan tuntumassa asuva Matti Timperi vertaa.
”Ennen kututtiin joka vuosi terveystarkastukseen, mutta nyt ei enää, kun lääkäri läksi. Käyn enää vain kerran kuukaudessa verikokeissa”, Pentti Kohvakka sanoo.
Hänelle lähin pysyvä terveysasema olisi Miehikkälässä, jonne lain mukaan voisi vaihtaa koko oman terveydenhoitonsa. Se ei ollut tullut aiemmin mieleen hänelle ja Tuula-vaimolle.
”Ymmärrän kritiikin ihan hyvin. On turha kuvitella, että tämä olisi sama kuin lähiterveysasema neljänä päivänä viikossa. Toki pystymme hoitamaan niitä asioita, mitä terveyskeskuskin, mutta on siellä toki enemmän hoitajia”, Jorma Simolin myöntää.
Juho ja Jorma – poika ja isä – työskentelevät muina päivinä terveysasemilla Lappeenrannassa.
Ylämaalaiset moittivat paitsi palvelun harvenemista myös Eksoten ajanvarausta: puhelimitse on vaikeaa päästä läpi ja ajat venyvät kuukausien päähän. Moni menee yksityiselle.
Simolinien mukaan Malluun saisi ajan piankin. Ylämaalaisten puheista päätellen sinne ei kuitenkaan ohjata.
Häkämies tuli Malluun hakemaan hammaslääkärin puhelinnumeroa, jotta voi varata ajan. Mallusta käsin se ei kävisikään, sillä perusterveydenhoito ja hammashoito eivät varaa toisilleen aikoja.
Tämän sai kokea Pauli Pajunen, joka oli yrittänyt aiemmin varata verikoeaikaa hammashoitolenkillä olleesta Mallusta.
”Emme voi tietää, kuinka pitkä aika toistemme toimenpiteisiin tarvitaan”, Juho Simolin perustelee samalla, kun sulkee auton tietokoneita näytteidenvienti- ja lounastaukoa varten.
”Voitko tulla hetken kuluttua uudelleen?”
”En! Ei saa aikaa, ei pääse puhelimella läpi ja joo, nyt alkoi tietysti ruokatunti. Tällaista tämä on!” Pajunen tuohtuu, mutta saa ajan viikon päähän.
EIJA MANSIKKAMÄKI
Influenssarokotusten
aikaan se on
ihan ykkönen
kiertäessään
nopeasti
kaupunginosia.«
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
