Maatalousyrittäjäkin voi saada mojovan bonuksen, jos työkyvyttömyyseläkkeen sijasta lähtee koulutukseen

Opiskelu saattaa olla myös taloudellisesti järkevä vaiihtoehto, jos vaihtoehtona on työkyvyttömyyseläke. Kuva: Suvi Elo

Työeläkekuntoutusta kannattaa harkita monestakin syystä, jos voimia on tallella.

Vastuu työelämässä olevan ammatillisesta kuntoutuksesta kuuluu pääsääntöisesti sille työeläkevakuuttajalle, jossa henkilön työeläkevakuutus on tai oli viimeksi.

Henkilö voi kuntoutusrahan avulla laajentaa osaamistaan, ja samalla pärjätä taloudellisesti paremmin kuin hakeutumalla sairauseläkkeelle. Koulutuksen ajalta maksetaan kuntoutusrahaa, joka on työkyvyttömyyseläkettä suurempi.

”Tämä on merkittävä porkkana. Kuntoutusraha on suuruudeltaan kolmanneksen enemmän kuin mitä henkilö saisi sairauseläkettä”, sanoo ylilääkäri Maija Haanpää työeläkeyhtiö Ilmarisesta.

Työeläkekuntoutukseen voivat päästä palkansaajat, yrittäjät ja maatalousyrittäjät, jos tietyt edellytykset täyttyvät.

Perusteista keskeinen on uhka joutua lähivuosina työkyvyttömyyseläkkeelle tai jos henkilö jo saa määräaikaista työkyvyttömyyseläkettä eli kuntoutustukea. Lisäksi työeläkekuntoutuksen avulla on voitava estää tai siirtää odotettavissa olevaa työkyvyttömyyttä tai palauttaa kyky toimia ammatissa.

Muitakin edellytyksiä myöntämiselle on, ja ne voi käydä katsomassa työeläkelaitoksen nettisivulta tela.fi.

Kansaneläkelaitos (Kela) puolestaan järjestää kuntoutusta niille, joilla edellytykset työeläkekuntoutukseen eivät täyty. Tällaisia ovat esimerkiksi pitkäaikaistyöttömät.

Tapaturma- ja liikennevakuutusyhtiöt vastaavat kuntoutuksesta, jos sen tarve johtuu liikennevahingosta, ammattitaudista tai työtapaturmasta.

Työvoimahallinnon vastuulla on vajaakuntoisten työntekijöiden kuntoutus. Lisäksi on tarjolla lääkinnällistä valmennusta, jota järjestävät Kela ja terveydenhuolto yhdessä.