Kirja-arvio: "X on kuka tahansa tai joku entinen" – Finlandia-ehdokas tarjoaa oivalluksia, joiden pariin palaa aina vain uudestaan

Jani Ikosen ja Pia Krutsin Kaupunki kukaties -kirja kestää monta lukukertaa. Kuva: Jani Ikonen, Laura Malmivaara, WSOY

Jos kirja onnistuu lumoamaan lukijat myös kohdeyleisönsä ulkopuolelta, ollaan jonkin hienon äärellä. Lastenkirjan tulee toki ensisijaisesti hurmata lapsilukijat, mutta jos aikuinenkin viihtyy tarinan parissa, voi kirjasta tulla ikisuosikki, joka luetaan läpi kymmeniä kertoja eikä toisto harmita ketään.

Lasten- ja nuortenkirjallisuuden Finlandia-ehdokkaaksi noussut Kaupunki kukaties -runokirja iskee silmää aivan kaikenikäisille lukijoille. Kustantamo on antanut kirjalle ikäsuositukseksi 5+, mutta Pia Krutsin tekstit ja Jani Ikosen kuvat hurmaavat myös nuorempia ja vanhempia.

Sylissä tönöttävä vauva viihtyy runojen rytmin kannateltavana värikkäitä kuvia ihastellen.

Aikuinen palaa mieluusti kutkuttavien runojen ääreen ja huomaa välillä toistelevansa mielessään tarttuvimpia säepareja.

Alakoululaiset tai mikseivät myös vanhemmatkin lapset ja nuoret voivat hyvin käyttää kirjaa sanataideharjoitusten inspiraationa.

Heti kirjan ensimmäisillä sivuilla esitellään reittiohje runojen kaupunkiin. Kun ensin on hypätty selkään runoratsun (“yksisarvisen / kaksitahtisen / kolmipyöräisen / tai no, käy myös datsun”), jatketaan eteenpäin värikkääseen naapurustoon. Teema sitoo runot löyhästi yhtenäiseksi kokonaisuudeksi tuntumatta liian kahlitsevalta.

Krutsin ei ole tyytynyt toistamaan samanlaista poljentoa sivulta toiselle, vaan hän haastaa itseään ja lukijan mielikuvitusta hyvin rikkailla runomuodoilla. Perinteisten riimien rinnalla nähdään muun muassa vapaampaa loruttelua, yksi haiku ja upeasti Ikosen kuviin limittyviä tekstejä.

Runot ammentavat nykylasten maailmasta säilyttäen silti tietynlaisen ajattomuuden, jonka ansiosta kirja säilyttänee paikkansa kirjahyllyjen kunniapaikalla pitkään.

Runoissa vilahtelevat niin vihis, taistelupeli, citykani, etätyö, käsidesi kuin heippalappu. Jokaisella lukukerralla kirja tarjoaa uudenlaisia oivalluksia.

Yksi kirjan ehdottomista helmistä on runo nimeltään Keskikaupungin sanakirja. Se on moderneilla mausteilla sävytetty aakkosloru, joka käy läpi kaikki kirjaimet A:sta Ö:hön.

Otetaanpa esimerkkeinä S ja T: ”Supermarsu, someniska, väljähtänyt sumppi / Työmyyrä, siimahäntä, savuava tumppi”. Myös ”X on kuka tahansa tai joku entinen” on hieno ajatelma.

Riveillä ja niiden välissä pursuaa myös hurmaava huumori. Esimerkiksi Vanhus ja meri -runossa kerrotaan kalastavasta vanhuksesta ja pedosta. Kyseessähän on siis pappa ja hai. (Jos et ymmärtänyt vitsiä, lausu kolme viimeistä sanaa rivakasti yhteen.)

Kaupunki kukaties on satumaisen suloinen sanaseikkailu, jonka rikas kieli ja monikerroksiset tarinat hurmaavat lukijansa.

Tämä kirja jos mikä kestää monta lukukertaa, sillä yksi kerta on aivan liian vähän.