Maaseudun ihmisillä enemmän mikrobeja, jotka irrottavat kuidusta terveydelle tärkeitä aineita – peräisin lehmän lannasta

Tutkimuksessa löydetyt selluloosaa pilkkovat bakteerit eivät taida heiniin tehota. Niiden osoitettiin silti sulattavan maissia, riisiä ja vehnää.  Kuva: Timo Filpus

Kasvien sulattaminen ravinnoksi onnistuu meiltä ihmisiltä vain osittain. Esimerkiksi perunan tärkkelystä entsyymimme hajottavat sujuvasti sokereiksi, joita elimistö sitten käyttää energianaan, mutta kasvisten selluloosaa käytetään sulattamatta hyväksi pääasiassa terveellisenä kuituna. Se pitää yllä suolen hyödyllistä mikrobistoa.

Lehmä sen sijaan pilkkoo märehtiessään omilla mikrobeillaan heinän selluloosan ravinnokseen. Yllättäen meidän ihmistenkin suolesta on löytynyt bakteereita, joissa on selluloosaa pilkkovia entsyymeitä.

Tuoreessa tutkimuksessa on nyt asiaa kaiveltu ja löydetty bakteereita, joita esi-isämme ovat ilmiselvästi saaneet kesyttämiltään lehmiltä tuhansia vuosia sitten. Kuitenkin ne näyttävät häviävän länsimaisen ravitsemuksen myötä, joten ihmisen kehittyminen märehtijäksi viivästynee.

Israelilainen tutkimusryhmä ryhtyi hakemaan ihmisen ja lehmän suolen bakteereista yhteneväisyyksiä laajassa geneettisessä tutkimuksessa. He löysivät ihmisiltä kolme selluloosaa pilkkovaa bakteerikantaa.

Tarkemmin asiaa kaiveltaessa niitä löytyi 2 000 vuotta vanhoista ihmisen ulostenäytteistä ja runsaasti nykyisinkin eläviltä Afrikan metsästäjä-keräilijäheimon jäseniltä.

Myös maalaisväestössä bakteereita oli joka viidennellä. Mutta Tanskan, Ruotsin ja USA:n väessä näitä selluloosaa pilkkovia bakteereita oli vain noin viidellä prosentilla.

Bakteerien DNA:n vertailujen perusteella tutkijat päättelivät siirtymisen lehmästä ihmiseen tapahtuneen noin 10 000 vuotta sitten todennäköisesti lannan käsittelyn yhteydessä. He myös arvelivat märehtijämikrobien kadon länsimaiden ihmisissä johtuvan ruokavalion prosessoiduista ruuista ja kuitujen vähenemisestä.

Löydettyjen selluloosaa pilkkovien bakteerien toiminta ei taida ihan heiniin tehota. Niiden osoitettiin silti sulattavan maissia, riisiä ja vehnää. Bakteerien väheneminen huolestuttaa, koska se on merkki ravinnon kuitujen vähenemisestä.

Kuidut ovat niille elinehto ja melkein meillekin. Vaikka ihmisen märehtijäbakteerit eivät pysty heinän selluloosaa sokereiksi pilkkomaan ainakaan vielä, ne silti irrottavat kuiduista terveydelle ja hyvinvoinnille olennaisia aineita.

Lähteet: Science DOI: 10.1126/science.adj9223, DOI: 10.1126/science.zcp0kew