Pohjoismaisessa kaurassa, rukiissa ja vehnässä vielä enemmän tärkeää ravintokuitua kuin aiemmin arvioitiin

Leseannos tekee puurosta entistä terveellisempää. Kuva: Jaana Kankaanpää

Kaurassa, rukiissa ja vehnässä on enemmän ravintokuitua kuin aiemmin on arvioitu, Eviran tuore tutkimus osoittaa.

Evirassa tutkittiin Norjasta, Suomesta, Ruotsista ja Virosta kerättyjen viljanäytteiden ravintokuitupitoisuuksia. Lähes kaikki olivat suurempia kuin Finelissä eli elintarvikkeiden kansallisessa koostumustietopankissa ilmoitetut.

Analyysien perusteella kaurahiutaleet ja ruisjauhot sisältävät tutkituissa maissa yhtä paljon ja samanlaista ravintokuitua.

Vehnän kokojyväjauhon ravintokuidun määrä oli erilainen eri maissa.

Ravintokuidut edistävät terveyttä. Suomalaisten tulisi saada niitä ruokavaliostaan nykyistä enemmän.

Naisille ravintokuidun saantisuositus on 25 grammaa ja miehille 35 grammaa vuorokaudessa. Veteen liukenemattomat kuidut parantavat vatsan toimintaa, vesiliukoiset alentavat veren seerumin kolesterolipitoisuuksia ja hidastavat verensokerin nousua. Monet kuidut pilkkoutuvat paksusuolessa hitaasti ja suojaavat suolistosyöviltä.

Erityisesti lyhyet ravintokuidut eli oligosakkaridit lisäävät paksusuolessa hyödyllisten maitohappobakteerien kasvua.

Vehnä- ja ruisleseet ovat hyviä veteen liukenemattoman ravintokuidun lähteitä. Sadassa grammassa vehnäleseitä on lähes 50 grammaa kuitua ja sadassa grammassa ruisleseitä yli 30 grammaa kuitua.

Kauraleseet sisältävät tutkituista viljanäytteistä eniten vesiliukoista ravintokuitua: sadassa grammassa kauraleseitä sitä on 6 grammaa.

Kauraleseiden ravintokuitu on pääosin yleisesti tunnettua beetaglukaania, joka muun muassa alentaa veren LDL-arvoja eli niin sanottua pahaa kolesterolia.

Myös rukiissa on runsaasti vesiliukoista kuitua, joka on pääosin arabinoksylaania. Sitä on myös vehnässä, jonka sisältämä arabinoksylaani auttaa hillitsemään verensokerin eli glukoosipitoisuuden nousua aterian jälkeen, kertoo erikoistutkija, ETT Helena Pastell Evirasta.