Lääkärin palsta: Haastavan käsityön tekeminen edistää kielitaitoa – ja toisinpäin
Aivokuvaukset paljastivat, että tarkka työ pihdeillä ja vaikeiden lauseiden tulkinta aktivoivat samoja tyvitumakkeiden alueita aivoissa.
Aivoissa aktivoituivat saman alueet, kun kokeissa tehtiin tarkkaa työtä pihdeillä ja tulkittiin vaikeita lauseita.Kieli, sekä puhuttu että kirjoitettu, on ollut ihmiskunnan kehittymiselle ja ihmisten kanssakäymiselle keskeistä.
Ihmisen historiassa kielen kehitys ja työkalujen käyttöönotto on ajoitettu samaan vaiheeseen. Molemmat edellyttävät mutkikkaita taitoja ja moninaisia yhteyksiä aivoissa.
Pari vuotta sitten tutkijat löysivät yllättävän kytköksen kielen ymmärtämisen ja kätevyyden välillä. Kun ranskalaisen Lyonin yliopiston ja Tukholman Karoliinisen instituutin tutkijat selvittivät asiaa tarkemmin, he löysivät yhteydelle selityksen aivoista ja todistivat käsityökalujen käytön parantavan kielen hallintaa.
Tutkimuksen ensimmäisessä vaiheessa vapaaehtoisten koehenkilöiden aivoja kuvattiin toiminnallisella magneettikuvauksella, jolla nähdään aivojen eri osissa tapahtuva aktivaatio.
Osallistujat pantiin tekemään pihdeillä tarkkuutta vaativia tehtäviä tai tulkitsemaan vaikeita lauseita. Aivokuvaukset paljastivat, että kumpikin tehtävä aktivoi samoja tyvitumakkeiden alueita aivoissa.
Havainto johti tutkimuksen seuraavaan vaiheeseen eli kysymykseen, voisiko kätevyyden harjoittelu käsityökalulla parantaa kielen ymmärtämistä.
Osallistujat pantiin puoleksi tunniksi asettelemaan pihdeillä pieniä tappeja levyssä oleviin erimuotoisiin koloihin. Sekä ennen pihtitreeniä että sen jälkeen testattiin kykyä ymmärtää vaikeita lauseita. Osoittautui, että työkaluharjoittelun jälkeen kielen hallinta parani selvästi. Samaa ei nähty, jos kätevyyttä oli treenattu ilman työkalua paljain käsin.
Todella kiinnostavaa oli, että vaikutus toimi myös toisin päin: kielitreeni paransi kätevyyttä työkalun kanssa.
Ihmisen kehitystä tutkineet ovat huomanneet, että kielen kehitykseen liittyvät aivoalueet kasvoivat saman aikaan, kun opittiin valmistamaan ja käyttämään työkaluja. Tähän kuvaan tutkimuksen tulokset sopivat hyvin.
Tutkijat esittävät, että vammoista tai taudeista johtuvia kielellisen ilmaisun vaikeuksia voitaisiin hoitaa harjoittamalla hienomotoriikkaa käsityökaluilla.
Olisiko tämän tutkimuksen tuloksilla käyttöä myös arjessa?
Olisi houkuttelevaa ajatella käsityökalun auttavan vieraan kielen opiskelussa, vaikka asiaa ei nyt tutkittukaan.
Kenties autoa tai traktoria rassatessa voi iloita ajatuksesta, että kielen ymmärtäminen kohenee. Tai toisinpäin: kun edessä on oikein hankala remontti, voisi vetäytyminen kirjan tai podcastin pariin tehdä hyvää.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
