
MT 100 vuotta sitten: Kalat eivät pääse nousemaan Kymijokeen – vesialueiden omistajat vaativat kalatietä
Maaseudun Tulevaisuus kirjoitti 9.12.1922 myös Tornionjokilaaksossa vallitsevasta naispuolisen palvelusväen puutteesta.Kalat eivät pääse Kymijokeen.
Sen johdosta, että erinäiset tehtaat ovat padoilla, suluilla ja muilla laitoksilla sulkeneet kaikki Kymijoen suuhaaroissa olevat kosket, joten merestä nousevien arvokkaampien kalalajien, kuten ankeriaan, lohen y.m. pääsy kosken yläpuolella oleviin vesistöihin on käynyt melkein kokonaan mahdottomaksi ja kalastus vuosi vuodelta yhä vähemmän saalista tuottavaksi, ovat mainitun joen varrella asuvat vesialueitten omistajat anoneet, että Pyhtään pitäjässä oleva osakeyhtiö Stockfors velvoitettaisiin omistamiinsa Stråkön ja Loosarin koskiin, joissa valtaväylä on suljettu, tekemään tarkoitusta vastaavan kalatien tai muun laitteen kalojen vapaata nousua varten tai, ellei tämmöistä velvoittamista katsota mahdolliseksi, vesialueiden omistajat oikeutettaisiin sanottuihin koskiin kalatiet rakentamaan.
Puute palvelusväestä Tornionjokilaaksossa.
Palvelusväen puute, varsinkin naispuolisten, on jo monena vuotena ollut hyvin tuntuva Tornionjokilaaksossa, mutta nyt on puute muuttunut pulaksi. Löytyy useita kyliä Ylitorniolla ja Karungissa, joihin tarvittaisiin kymmenittäin naispalvelijoita, mutta saamaan niitä ovat onnistuneet vain harvat.
Tähän pulaan ei voine muuta sanoa syyksi kuin sen, että viime vuosina on aina useampia palvelustyttöjä siirtynyt Ruotsin puolelle palvelukseen, jonne heitä on houkutellut kruunun korkea kurssi.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat












